Sibelius-Akatemia on yhdessä Taideteollisen korkeakoulun, Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian kanssa mennyt lausumaan, että tekijänoikeusasiat tulisi siirtää opetusministeriöstä uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Kannanotollaan Sibelius-Akatemia on tyrmistyttänyt musiikintekijät, muusikot ja monet muut. Sanomattakin pitäisi olla selvää, kummassa ministeriössä kulttuurin edistäminen on etusijalla. 

Taideteollisessa korkeakoulussa suuryritysten vaikutusvalta on ymmärrettävästi kasvanut niiden tultua mukaan rahoittajiksi. TaiK:n budjetista ulkopuolista rahoitusta on jo viidennes. Se että Sibelius-Akatemia on haksahtanut samaan kelkkaan, on käsittämätöntä. 

Näiden yliopistojen yhteisessä lausunnossa on otsaa mennä jopa niin pitkälle, että siirtämistä kannatetaan taiteilijoiden etuihin vedoten: ”Luovan työn ammatinharjoittajien, kuten taiteilijoiden, kirjailijoiden, muusikkojen ja muiden taiteilijoiden työsuhteisiin, toimeentuloon ja perusturvaan liittyvät ongelmat ja epäkohdat ovat samantyyppisiä kuin urheilijoiden ja pätkätyöläisten. Tekijänoikeusasioiden siirtäminen TEM:öön mahdollistaisi kattavammin näiden epäkohtien selvittämistä ja korjaamista”, sanotaan lausunnossa. 

Peruste on tuulesta temmattu ja tarkoitushakuinen. Urheilijoiden sosiaaliturvan ja verotuksen epäkohtia on Suomessa korjattu nimenomaan opetusministeriön ja eduskunnan ansiosta. Ja juuri OPM on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa avainasemassa myös taiteilijoiden toimeentulon edistäjänä. Eikä taideyliopistojen todellakaan pitäisi mennä lausumaan mitään taiteilijoiden nimissä. 

Opetusministeriön asiantuntemus on ollut avainasemassa myös suomalaisen sopimuslisenssijärjestelmän kehittämisessä, jolla on turvattu kulttuurin kattava saatavuus mm. opetuksessa.  Kuvitellaanko Akatemiassa, että suuret mediayhtiöt olisivat jotenkin helpompia neuvottelukumppaneita opetusaineistoja hankittaessa kuin tekijänoikeusjärjestöt tai että niiltä saisi sisältöjä halvemmalla? Tai että siirto parantaisi ei-kaupallisten teosten saatavuutta?

Siirrossahan ei ole kyse vain siitä, että tekijänoikeudet heikkenisivät, vaan yhtä paljon myös siitä, että painopiste siirtyisi tekijöistä suuryrityksiin. Tämä olisi vahingollista myös kulttuurin käyttäjille. Vastustajien joukossa pitäisi taiteilijoiden ja kulttuurialan pk-yritysten lisäksi ehdottomasti olla mm. Yleisradion, kirjastojen ja kansalaisjärjestöjen, jos ne tietäisivät, mistä tässä hankkeessa on kysymys. Sibelius-Akatemiasta puhumattakaan. Kuvaavaa tämän päivän trendeille on se, että myös EU-komissio ajaa sellaista tekijänoikeusjärjestelmää, joka hyödyttää suuria mediayhtiöitä. 

Tämän lehden mennessä painoon ei ole vielä tiedossa, kumpi siirtohankkeessa voittaa; pienet taiteilijat vai elinkeinoelämän jättiläiset. Täytyy toivoa, että taideyliopistot, niiden joukossa Sibelius-Akatemia, eivät antaneet ratkaisevaa iskua vyön alle. 

Martti Heikkilä

Selvis 03/2007