Opetushallituksen asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen rytmimusiikkituotannon näyttötutkinnoiksi. Mukana ovat mm. lauluntekijän ja artistin osaamisalat. 

Esimerkkejä nykyisistä näyttötutkinnoista ovat muusikon, valokuvaajan ja isännöinnin ammattitutkinnot tai audiovisuaalisen alan ammattitutkinto, jossa osaamisaloja ovat mm. radiotyö, verkkoviestintä ja äänityö. 

Työryhmän esitys on herättänyt keskustelua siitä, missä määrin tällaisiin näyttötutkintoihin voidaan ottaa mukaan taiteellista toimintaa. Jotkut ovat lähteneet siitä vanhakantaisesta käsityksestä, että taiteellinen toiminta on rytmimusiikissa pidettävä erillään sisältötuotannosta ja tuotteistamisesta. Kuitenkin alan arkipäivää on se, että nämä kaikki nivoutuvat vahvasti toisiinsa ainakin niillä aloilla, joilla leipä hankitaan pääasiassa ilman yhteiskunnan tukea. 

Näyttötutkinnon perusajatus on se, että käytännön työssä hankittu osaaminen voi riittää tutkinnon suorittamiseen ilman tiettyä muodollista koulutusta. Siihen sisältyy myös ajatus elinikäisestä oppimisesta sekä siitä, että jatkokoulutukseen aina korkeakouluihin asti on useita eri väyliä eikä yhtä ainoaa koulutusputkea. 

Elvis ry:n johtokunta päätti tammikuussa kannattaa lauluntekijän näyttötutkintoa.  Lauluntekijän osaaminen muodostaa perustan siinä arvoketjussa, joka alkaa sävellyksestä ja sanoituksesta ja päätyy siihen, että laulu tavoittaa yleisön. Monilla taiteen aloilla koulutus ja ammattitutkinnon suorittaminen ovat jo vuosia sitten saaneet vakiintuneen aseman. Lauluntekijän näyttötutkinto kehittää osaltaan tätä rytmimusiikin ammattiosaamisen ydinaluetta. 

On tietysti jokaisen lauluntekijän oma valinta, lähteekö suorittamaan tällaista näyttötutkintoa, vai katsooko, että tuotanto puhukoon puolestaan. Mutta koulutus on tälläkin alalla paikallaan samoin  kuin se, että lauluntekeminen tunnustetaan oikeaksi ammatiksi. 

Hieno edistysaskel on myös se, että Seinäjoella käynnistyy ensi syksynä uusi kaksivuotinen Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osaston ja Tampereen yliopiston Musiikintutkimuksen laitoksen yhdessä järjestämä populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus. 

Tässä koulutuksessa tieteelliseen ja taiteelliseen osaamiseen yhdistyy käytännön musiikin tekeminen. Lisäksi opetuksessa tullaan painottamaan monipuolisia työelämävalmiuksia ja yhteyksien luomista työmarkkinoihin. Mukana koulutuksessa ovat myös musiikin tekemisen taidot kuten laulu- ja instrumenttiopinnot sekä säveltäminen, sanoittaminen ja sovittaminen. 

Martti Heikkilä

Selvis 01/2008