Lauluntekijä Erin Anttilaa kuultiin jo Elvis ry:n Tekosyy-klubilla syyskuussa ja moni paikalla ollut pitkän linjan lauluntekijä oli innoissaan. Nyt ensisingle soi tiuhaan myös radiossa. Vanha nainen hunningolla on tarina kuusikymppisen seikkailusta.

– Koitan lauluja tehdessäni asettua jonkun tyypin kenkiin ja miettiä, miltä siitä tuntuu. Siis samaistun kuin näyttelijä. Se on yksi laulunteon tekniikka, jota olen lähtenyt kokeilemaan.

Erin on tyytyväinen ensimmäisen biisinsä saamaan huomioon, vaikka kuusikymppisen elämästä laulaminen on herättänyt ihmetystäkin. Radiokuuluvuutta on tullut ja yleisöpalaute on ollut itsevarmuutta ja inspiraatiota kohottavaa.

– Biisihän ei mene täydellisesti minkään radion formaattiin, joten se voi periaatteessa soida missä vaan. Uskon, että mun musan läpimenoa helpottaa Anna Puu, joka on ollut akustisen popin tienraivaaja tänä päivänä. Ja historiani takia musiikkini on noteerattu myös nuorisokanavilla.

Sittenkin suomeksi

Nylon Beatin jälkeen Erin muutti Irlantiin, joka on hänen toinen kotimaansa. Vuosi kului laulun, musiikinteorian ja pianonsoiton opiskelun parissa. Ensimmäiset biisit syntyivät ja laulukieli oli englanti.

– Olen kaksikielinen, joten tunnetasolla on sama kirjoitanko suomeksi vai englanniksi. Itsensä ilmaiseminen on molemmilla kielillä yhtä helppoa tai vaikeaa. Kun Pekka Ruuska kuuli mun lauluja, hän ei suoraan ehdottanut laulukielen vaihtamista, mutta kertoi alan realiteetit. Sain itse oivaltaa, että ilman muuta lauluntekijän kieli on täällä suomi. Laulut tehdään yleisöä ajatellen.

Niinpä Erin jätti englanninkieliset laulunsa pöytälaatikkon ja aloitti alusta. Ensin tulevat melodiat.

– Osaan soittaa pianoa, mutta kitara olisi parempi soitin tämänkaltaisen musan teossa. Se mun pitäisi kyllä ottaa haltuun. Vanha nainen hunningolla syntyi Garage Bandin virtuaalikitaristin kanssa. Melodioissa voi sävellysvaiheessa olla jotain tekstipätkiä, esimerkiksi sinkkubiisissä oli aluksi vanha nainen ja ratsastus. Ajan kanssa ja kaivamalla sieltä sitten löytyi tuo tarina. Jossa ei sitten olekaan hevosta. Tekstien valmiiksi asti tekeminen on järjettömän työlästä pilkunviilausta, mutta todella palkitsevaa.

Ideoita laulujen aiheiksi Erinillä on paljon, mutta ajatukset eivät aina siirry paperille sellaisessa muodossa, että aukeaisivat muillekin. Levylle tuleekin ainakin Edu Kettusen kanssa yhteistyössä tehtyjä tekstejä.

Erin kertoo, että hänen laulujensa aiheet voivat olla rankkojakin. Onko se oikein kertoo raskaana olevasta naisesta, joka harkitsee aborttia. Kokeile mua on tarina naisesta, joka on jätetty yksin velkojen ja lasten kanssa.

– Rankimmissakaan biiseissä en halua olla liian melodramaattinen, vaan toiveikas. Sitten on ihan sellaisia aivonlepuutusbiisejä ja perusrakkauslauluja. Musiikissani on elementtejä varmaan kaikesta, mitä olen elämäni aikana kuunnellut. Selvää genreä ei ole, ja siksi tuotanto on ollut haasteellista. Vaikutteita on kantrista ja folkista, mutta poplevy siitä tulee.

Haasteita ja suunta

Levyä valmistellaan paraikaa. Sen tuottaa Erinin aviopuoliso Vesa Anttila, julkaisija on Warner ja kustantaja Kaiku Songs.

– Kaikki on mennyt hyvin ja musa edellä. Nylon Beat oli 20 prosenttia musaa ja 80 prosenttia jotain ihan muuta. Nyt haluan, että prosentit kääntyy päinvastoin. Olen biisintekijänä vielä aloittelija mutta on ihan mahtavaa, että musassa on haasteita ja mulla suunta. Teen ensimmäistä kertaa jotain asiaa niin, että tietoisesti mietin mitä haluan. Olen aikaisemmin touhunnut vähän sellaisella kaikki käy -asenteella.

Erin halusi laulajaksi jo 11-vuotiaana. Hän muistelee hymyllä Nylon Beatin aikoja ja suuria suunnitelmia, joilla hän ja Jonna lähtivät maikkarin Kiitorata-kilpailuun, josta heidät löydettiin.

– Nylon Beat perustui siihen, ettei meistä yritetty rakentaa mitään perustyttöbändiä. Saatiin olla just sellaisia kuin oltiin ja tehdä kaikki mahdolliset virheet. Ei ihme, että jengi oli kiinnostunut meistä ja luki meidän sekopäisiä haastatteluita, mehän oltiin ihan campia. Eka keikkakin, jolla ikinä oltiin käyty, oli meidän oma ja me tehtiin lavalla kaikkea ihan kummallista. Me tehtiin keikkaa ympäri vuoden ja joskus oli joku parin viikon loma. Ja kun levy myi platinaa me kyseltiin, onko se hyvin.

Esiintymiskokemusta on Nylon Beatin ajalta niin paljon, että Erin ei arastele astua yleisön eteen omien biisien kanssa. Keikkatahti saisi kuitenkin pysyä maltillisena.

– Totta kai haluan, että ihmiset löytäisivät musiikkini, mutta suuri menestys ei enää ole se eteenpäin vievä voima, koska se on jo nähty. Olisin tosi onnellinen, jos pystyisin elättämään itseni omalla musalla niin, että elämä olisi sellaista perusmukavaa. Välillä saisi olla kotona tekemässä biisejä ja välillä pääsisi keikoille. Sekin on jo suuri tavoite, jonka toteutuminen ei ole mitenkään itsestään selvää.