Selvis päätti ottaa selvää, miksi naisia on tekijöinä vähemmän kuin miehiä. Tehtävä osoittautui yllättävän hankalaksi, sillä oikeastaan kukaan ei tiedä asiasta juuri mitään.

“Onhan meillä Chisu ja Maija Vilkkumaa ja monta muuta.” Keskustelu naistekijöistä kääntyy helposti siihen, että aletaan puhua omaa musiikkiaan esittävistä laulaja-lauluntekijöistä, ja unohdetaan, että valtaosa tekijöistä tekee musiikkia muiden esitettäväksi.

Nämä muille musiikkia tekevät säveltäjät ja sanoittajat ovat usein suurelle yleisölle tuntemattomia. Alan sisällä nimet ovat tiedossa ja on helppo luetella naisia, jotka tekevät sanoituksia muiden laulettavaksi. Mutta kuinka usein kuulet radiosta biisin, jonka on säveltänyt nainen, joka ei itse laula? Ja kuinka tavallista onkaan, että naisen tekstin on säveltänyt mies.

Kuin vanha teollisuusala

Tasa-arvoministerinä toimiva kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tiedusteli tasa-arvoviranomaisten tapaamisessa, mikä on musiikkialan tasa-arvotilanne sukupuolten suhteen. Ministeriä informoitiin, että asiasta ei ole kenelläkään tässä maassa selkeää tietoa. Sen tiedämme, että alan sukupuolijakauma on musiikintekijöiden osalta jäänyt jo teknologiateollisuudesta jälkeen: sielläkin jo neljännes ammattilaisista on naisia.

Miksi tämä ala sitten muistuttaa tekijöiden sukupuolijakauman osalta lähinnä vanhojen tehtaanpiippujen teollisuusaloja? Hämärien aavistusten ja omien fiilispohjaisten käsitysten lisäksi selityksiksi annetaan useimmiten lähinnä naisten kyvyttömyys tuottaa teknisesti tarpeeksi tasokasta, kilpailussa pärjäävää musiikkia. Kaikissa musiikin lajeissa ei huippudemoja kuitenkaan tarvita ja tilanne on silti suurin piirtein sama kuin popin, rockin ja iskelmän alalla: naistekijöitä ei juuri ole.

Lähes kaikki tekijät ovat miehiä

Aiheesta ei ole käytettävissä tutkimustietoa, mutta jotain sentään tiedetään. Musiikintekijöiden maailma on varsin miehinen. Teoston asiakkaista reippaasti suurin osa, 83 prosenttia, on miehiä, joten valtaosa tekijänoikeustuloista on miesten tuloa.

Miesten ja naisten suhdetta tekijöinä valaisee vielä enemmän Teoston jäsenten tarkastelu. Vain jäsenillä on tekijöiden asioissa valtaa, joten jäsenten tarkastelu antaa kiinnostavampaa tietoa alasta. Riittävän ansioituneiksi katsottuja ja jäsenkriteerit täyttäviä tekijöitä on asiakkaista vain 3 prosenttia. Ja näistä jäseniksi päässeistä vain noin 10 prosenttia on naisia. Kaikki naistekijät eivät ole jäsenyyttä edes hakeneet, mutta tilastoja heidän jäsenyytensä ei juuri muuttaisi. Myös edustuksellisuutta arvioitaessa naiset ovat aika näkymättömissä: Teoston hallituksessa ei ole tällä hetkellä yhtään naista.

Alan järjestöihin kuuluvien tekijöiden osalta Suomen tilanne on kuitenkin muihin Pohjoismaihin verrattuna parhaasta päästä. Kevyen musiikin järjestöihin kuuluvia naispuolisia musiikintekijöitä on Suomessa hieman alle viidennes tekijöistä, mikä on samaa tasoa tai hieman enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Naiset opiskelevat alalle

Väite, että naiset eivät hakeudu alalle, ei saa biisintekijöiden kouluttajilta tukea. Naiset hakeutuvat innolla alan koulutukseen. Helsingissä toimivan kansanopisto HEO:n Lauluntekijälinjalla vuosina 2009–2011 aloittaneista opiskelijoista 41 on ollut naisia ja 33 miehiä. Myös Ikaalisten lauluntekijäkoulutuksessa on havaittavissa nousua: vaikka suurin osa opiskelijoista on edelleen miehiä, biisintekijöiksi haluavia naisia on opiskelijoista jo 40 prosenttia.

Naiset ovat ilmestyneet sävellysopiskelijoiksi myös klassisen musiikin puolelle, joten on mahdollista, että tulevaisuudessa kuulemme lisää myös suomalaisten naissäveltäjien nykymusiikkia. Lisäksi alalle tulee tekijöitä monia muita reittejä: ammattimuusikot alkavat säveltää, ammattikirjoittajat sanoittaa ja itseoppineet biisintekijät löytävät paikkansa alalla omalla tavallaan.

Genreissä on eroa

Ammattimaisia naistekijöitä löytyy lähes jokaisessa genressä ja esimerkiksi kansanmuusikoissa on naisia säveltäjinä suhteellisen paljon. Genren luonteeseen olennaisesti kuuluva improvisointi madaltaa säveltämisen kynnystä, ja käytännössä kaikki alan muusikot säveltävät itse. Myös viime vuosina uuden trendinosteen kokenut kuoromusiikki on alkanut saada naistekijöitä 90-luvun aikana, mutta vakavasti otettavia kuoromusiikkia säveltäviä naisia on tässä maassa edelleen vain kourallinen. Klassista nykymusiikkia säveltäviä naisia tulee asiaan perehtyneelle genreä edustavalle tekijällekin mieleen korkeintaan kymmenkunta.

Heikoimmissa kantimissa naisten osuuden suhteen on kuitenkin yllättäen iskelmä. Oikeastaan kuuntelemme miesten musiikkia, sillä iskelmän säveltäminen on ollut tähän päivään asti lähes puhtaasti miesten käsialaa. Missä ovat siis iskelmää säveltävät naiset? Yhdellekin naiselle olisi tilausta, sillä tällä hetkellä iskelmää säveltäviä naisia lueteltaessa mainitaan vain Kristiina Ronimus.

Bongaa tekijänainen

Teoston naisjäsenten tuotantoa arvioidessa voi karkeasti todeta, että useimmat naistekijät ovat laulaja-lauluntekijöitä. Naistekijä on profiililtaan monipuolinen. Suurin osa naistekijöistä työskentelee sekä säveltäjänä että sanoittajana. Valtaosa naistekijöistä myös esittää itse omaa musiikkiaan, musiikinlajista riippumatta. Muiden esitettäväksi tarkoitettua iskelmä- ja popmusiikkia sanoittavia naisia on toki jonkin verran.

Viime vuosien ilmiö, paljon esillä olleet menestyneet nuoret naislaulajat ja biisintekijät Chisu, Paula Vesala, Maija Vilkkumaa, Mariska, Erin Anttila ja Jenni Vartiainen ovat kiehtoneet niin mediaa, levy-yhtiöitä kuin yleisöä. Vaikka levy-yhtiöissä uskotaan, että pop-musiikissa nähty suomalaisten biisintekijänaisten nousu alkaa haastaa miehiä, soitetuimpien biisien listoja tarkastellessa kuitenkin huomaa, että kaupallisilla mittareilla mitattuna naistekijöiden painoarvo on edelleen minimaalinen. Odottelemme edelleen esimerkiksi iskelmälistoille sellaisia naispuolisia hittisäveltäjiä, jotka tekisivät biisejä muille artisteille. Viime vuonna näillä kriteereillä listoille nousi ainoana naisena Kaisa Ranta, jonka säveltämä Oikeesti (san. Sinikka Svärd) oli Teoston tilastojen mukaan vuonna 2010 tanssipaikkojen soitetuimpia.  

Toistaiseksi naissäveltäjien nimien etsiminen iskelmä- ja tanssimusiikin hittilistoilta on kuin harvinaisten lintulajien bongaamista. Sama on tilanne, jos tarkastellaan Teoston tilastoja suomalaisten teosten esityksistä ulkomailla. Yhtään naista ei löydy vuosien 2010 ja 2009 kärkikymmeniköstä.

Viime vuosien menestyneistä naislaulajista ja biisintekijöistä Mariska on tehnyt omalle levylle sävellyksiä ja sanoituksia, mutta muille artisteille hänkin on keskittynyt tekemään vain sanoituksia.  Myös PMMP-yhtyeessä vallitsee perinteinen työnjako: Paula Vesala ja Mira Luoti sanoittavat, Jori Sjöroos säveltää.

Teksti: Päivi Ojanperä

Musiikkiviennin Naistenklinikka yrittää muuttaa alaa

Musiikkialalla toimiville naisille suunnattu Naistenklinikka sai alkunsa vuonna 2010, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Musexille huomautuksen siitä, että Shanghain maailmannäyttelyn Suomi-päivässä maatamme edustavat suomalaiset muusikot olivat kaikki miehiä. Hän vaati, että musiikkialan suomalaiset naiset on tehtävä näkyviksi ja antoi Musexin toiminnanjohtaja Paulina Ahokkaalle tehtäväksi edistää suomalaisten musiikkialalla toimivien naisten musiikkiviennin edellytyksiä.

Jo parin kuukauden päästä maailmannäyttelystä, syksyllä 2010 toteutettiin ensimmäinen Musiikkiviennin Naistenklinikka. Kaikille musiikkialalla toimiville naisille suunnattuun tilaisuuteen osallistui säveltäjiä, sanoittajia, tuottajia, artisteja, managereita ja muita alan sidosryhmissä toimivia asiantuntijoita. Naistenklinikka oli valtava menestys: tapahtumaan osallistuneet 98 naista verkostoituivat innolla keskenään ja muodostivat sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Linkedinissä toimivan ammatillisen verkoston.

Musiikkiviennin Naistenklinikalla oli kolme tavoitetta: kartoittaa naisten heikkouksia ja vahvuuksia toimia alalla, tutkia mahdollisuuksia parantaa työskentelytilannetta sekä miettiä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi pohdittiin, millainen tilanne naisten ja miesten välisen tasa-arvon suhteen alalla vallitsee. Esiin nousi kysymyksiä siitä, houkutteleeko suomalainen musiikkiala naisia ylipäänsä? Mikä on alalla toimivien miesten asenne naistoimijoita kohtaan? Mikä naisia motivoi? Millainen tilanne ulkomailla on? Keskustelun pohjalta laadittiin toimenpideohjelma konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi.

Toimenpideohjelmaan kirjattiin tavoitteiksi rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja niistä tiedottaminen, koulutuksen lisääminen ja musiikkialalla työskentelevien naisten verkostoitumisen helpottaminen. Paulina Ahokas raportoi hankkeen suojelijana toimineelle presidentti Haloselle toimenpideohjelman edistymisestä. Hankkeen myötä alalla toimivien naisten verkostot ovat vahvistuneet, naiset ovat järjestäneet ja saaneet erityisesti naisille suunnattua alan koulutusta ja luoneet verkoston avulla lisää työtilaisuuksia niin itselleen kuin muille alalla toimiville naisille. Musiikkiviennin Naistenklinikka järjestettiin toistamiseen Musiikki & Media -tapahtuman yhteydessä 20.11.2011.

***

Naiset ja miehet tekijöinä

Teostossa oli vuonna 2010 yhteensä 23.831 tekijäasiakasta, joista

– miehiä 82 % (19.536)

– naisia 18 % (4.295)

Teostossa oli vuonna 2010 tekijäjäseniä 680 (3 % asiakkaista), joista naisia on noin 10 %

Elvis ry:llä on vuonna 2011 yhteensä 692 tekijäjäsentä. Naisia heistä on 116 (17 %)

Vuodesta 1991 jaetun Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon on saanut 18 miestä ja 3 naista. Kaikki kolme naista viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kullervo Linna -palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien. Palkinto on yleensä jaettu vuosittain yhdelle esittäjälle ja yhdelle tekijälle. Yksikään nainen ei ole saanut tätä palkintoa tekijänä.

Vuodesta 2003 jaetun Teosto-palkinnon saaneista naisista jokainen (Maija Vilkkumaa, Paula Vesala & Mira Luoti, Jonna Tervomaa ja Chisu) on palkittu levyistä, joilla he ovat itse esittäneet omia teoksiaan.

Nykymuotoista Selvistä on tehty vuodesta 1997 ja tämän lähes viidentoista vuoden aikana on 58 numerossa julkaistu yhteensä 238 tekijähaastattelua (jotka löytyvät lehden nettiarkistosta). Haastatelluista 46 on ollut naisia eli 19,3 prosenttia. Muille esittäjille säveltävistä naisista on Selviksessä esitelty mm. Anna-Mari Kähärä, Marjatta Meritähti ja Merzi Rajala.

Teksti: Päivi Ojanperä