Suomessa on toki päästy taivuttelemaan rintoja rottingille monien bändien sekä klassisen musiikin maailmanmenestyksen myötä. Puhdas biisivienti on kuitenkin ollut vain harvojen yksittäisten tekijöiden varassa. Rakkaat ruotsalaiset ovat ottaneet homman haltuunsa paljon meitä aiemmin ja paremmin. Etumatkaa on lähdetty kirimään kiinni. Yksi aktiivisista kirittäjistä on musiikkikustantaja, Elements Musicin toimitusjohtaja Tommi Tuomainen.

Kustantaja Tommi Tuomaisen mielestä biisiviennissä tärkein on hyvä musiikintekijätyyppi.
Kuva Heidi Johansson

Kustantaja myy tekijää

Tommi Tuomainen kiteyttää asian näin: moni ajattelee kustantajan työn olevan sitä, että myy biisin, mutta yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kustantaja myykin biisintekijän.

– Jos nimeäsi ei tunneta suuressa maailmassa, et ole kukaan ja biisejäsi ei ole olemassa, Tuomainen kuvaa.

– Biisejä on niin järjettömän paljon, ettei homma pysy kenenkään hanskassa. Mutta mielikuva hyvästä tyypistä, joka voisi sopia johonkin tiettyyn tuotantotiimiin, jää muistiin. Biisiviennissä biisiä tärkeämpi on ihminen, musiikintekijä.

Suuressa maailmassa albumia on tekemässä tietty ydinporukka.

– Jos heiltä ei onnistu täysi levyllinen, niin tuotannossa aukeaa raidan tai kahden mahdollisuus, josta koko maailma kilpailee. Näiden mahdollisuuksien kohdalla on tekijän ja kustantajan tehtävä oikeita asioita, jotta juuri heidän tarjoamansa biisit ovat ne yksi ja kaksi albumille päätyvää, Tuomainen toteaa.

Musiikintekijältä odotetaan tiettyä musiikki- ja tuottamisosaamisen tasoa, jotta yleensäkään voi olla pelissä kansainvälisillä kilpakentillä. Suomessa ei vielä ole kovin paljon valmiuspohjaa tehdä kansainvälisesti

kilpailukykyisiä, täydellisiä tuotantoja sanoituksineen, sävellyksineen, sovituksineen ja lauluineen.

– Tekijöitä, jotka tähän pystyvät, on vain parikymmentä. Tämä johtunee siitä, että biisivienti ei ole meillä ollut ammatti eikä sitä ole noteerattu edes mahdollisuudeksi. Esikuvat ovat puuttuneet. Vaatii paljon uskoa lähteä tekemään sellaista, jota ei juuri kukaan ole tehnyt.

Tekijällä oltava bensaa suonissaan

Tuomainen korostaa, että tekijän pitää itse tietää, mitä ja mihin haluaa.

– Pitää haluta tehdä itseään tykö ja töitä yhdessä muiden kanssa. Maailmalle mennään asenteella: kattokaa mitä mä osaan ja kuunnelkaa mitä mä teen. Omasta tekemisestään on huudeltava, jotta muutkin voivat sitä arvostaa ja auttaa eteenpäin. Tässä on meillä suomalaisilla oppimista.

Tekijä tarvitsee suosittelijoita. Ilman verkostoja on mahdotonta päästä millekään markkinoille.

– Isossa maailmassakin ympyrät ovat melko sulkeutuneita, ja merkittävässä asemassa olevia päätöksentekijöitä on kohtuullisen vähän. Me kustantajat yritämme löytää kanavia päästäksemme oikeisiin pöytiin tekijöidemme ja heidän biisiensä kanssa. Sähköpostilla voi biisejä toki lähettää, muttei niitä kukaan kuuntele.

Verkostoitumiseen ja yhdessä tekemiseen on kotimaassakin jo monia mahdollisuuksia. Niitä tarjoavat mm. Pumppu-hanke, Elvisin Laululabrat ja jäsentilaisuudet, Hittitehdas sekä muut musiikintekijävalmennukset. Tuomainen kehottaa tekijää hakeutumaan luoviin kohtaamisiin.

– Tekijän pitää myös varmistaa maailmanmenestyksen olevan itselleen niin tärkeää, että on valmis tekemään sen eteen vuosien työn. Pohjaa kansainvälisille kentille luo kustantajan kanssa jo aiemmin sujunut yhteistyö. Tekijän ei tarvitse etsiä kustantajaa, kyllä kustantaja löytää tekijän, kunhan hän on tehnyt musiikin parissa asioita tarpeeksi ja tarpeeksi hyvin. Yhteistyö on parhaimmillaan, kun tekijä keskittyy tekemiseen ja kustantaja mahdollistaa sekä vauhdittaa asioita. Kustantaja sparraa, mutta bensaa pitää tekijällä olla itsellään, Tuomainen korostaa.

Tekijä tarvitsee matkaoppaita

– Vuosituhannen taitteessa, kun Salovaaran Jaakko pääsi kansainvälisen menestyksen makuun, ei Suomessa ollutkaan sellaisia ihmisiä, jotka olisivat voineet auttaa. Biisejä oli tehty tuttujen kanssa kotona ja kun yhtäkkiä olisikin pitänyt lähteä suureen maailmaan tekemään, olisi tarvittu osaavia matkaoppaita. Nyt on harjoiteltu ja opittu, ollaan valmiimpia.

Biisiviennin eteen on tehty määrätietoisesti töitä Musexin, joidenkin kustantajien ja muutaman tekijän voimin noin seitsemän vuotta.

Tuomainen toteaa, että rahoitus on edelleen biisiviennin ongelma.

– Paska bisneshän tämä on, normaalisti saat liksan, kun teet duunia, mutta tässä ei oikein tiedä, mitä saa ja milloin saa. Tarvitaan siis rahoitusta, jolla yksittäisen tekijän elämää voidaan rahoittaa niin kauan, kunnes työn tulokset todella tuloutuvat. Kustantaja voi rahoittaa tätä vain tiettyyn pisteeseen saakka musiikin käyttökorvausten ennakoilla. Tekijä joutuu tekemään muuta, joko musiikkiin liittyvää tai liittymätöntä työtä elääkseen, mikä tietenkin haittaa taas itse asiaan panostamista. Tässä tarvittaisiin julkisen rahoituksen apua.

Japani on ideaalimarkkina

Suomalaisten kannalta kiinnostavia markkinoita on Japanissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

– Yleisesti mekanisointitulot ovat laskeneet kaikkialla eivätkä albumiraidat missään maassa ole kovin rahakkaita, joten on tehtävä juuri ne parhaat biisit, jotka päätyvät sinkuiksi, jolloin yksittäisestä biisistä voi saada merkittäviäkin tuloja. Poikkeus ja siten myös ideaalimarkkina biisiviennille on Japani, jossa levyt maksavat aika paljon ja fyysisiä levyjä ostetaan paljon, sinkkujakin. Maasta kertyy siis jopa mekanisointituloja.

Japanissa on myös paljon pop-artisteja, jotka eivät itse tee biisejä, biisitarve on melkoinen. Piiritkään eivät ole aivan niin suljettuja kuin muualla, niihin on helpompi päästä, Tuomainen kuvaa.

– Saksa on myös tärkeä ja vaikuttava meille, mutta samalla aika vaikea, koska saksan kieli on ottanut niskalenkin englannista. Hiphop, jossa tekstillä ja omalla kielellä on merkittävä rooli, on ottanut sielläkin tilansa radioissa ja popmusassa. Saksa on meitä lähellä maantieteellisesti ja jotenkin myös henkisesti. Saksalaisilla on samantyyppinen tapa toimia kuin meillä. Olemme yhtä tönkköjä.

– Jenkeissä on kysyntää osaavista melodiasäveltäjistä, jotka vielä osaavat laulaakin. Popmusa on menossa koukkuvetoisesta perinteisempään, melodiapainotteiseen. Tuottamisesta ja miksausosaamisesta on hyötyä, mikä avaa suomalaisille hyviä mahdollisuuksia. Toistaiseksi menestyksemme Jenkeissä on levännyt muutaman yksittäisen tekijän harteilla, Suomiaallosta ei vielä voi puhua. Teemu Brunila teki hiljattain historiaa ollen ensimmäinen suomalainen tekijä listaykköseksi nousseella levyllä. Kyseessä oli r&b-artistin Trey Songzin levyttämä Never Again. Myös musiikintekijä, tuottaja ja Rap-artisti Henri Lantz (MGI) on asunut ja toiminut menestyksekkäästi jo useamman vuoden Yhdysvalloissa.

Esikuvana Mikko Tamminen

Tuomainen nimeää empimättä tämän hetken kansainvälisesti menestyneimmäksi suomalaiseksi tekijäksi vaasalaisen Mikko Tammisen. Mikon kirjoittama ja tuottama Electric Boy nousi äskettäin Japanin sinkkulistan ykköseksi. Sen levytti huippusuosittu bändi KARA. Mikko on vieraillut myös Taiwanin, Singaporen ja Malesian listaykkösenä kirjoittamallaan Fantasy-biisillä, jonka levytti Jolin Tsain. Saksankin albumilistan viiden kärki on valloitettu jokin aika sitten Heudegen-bändin albumilla En Garde, jolla on Tammisen tekemä biisi. Kultalevy heltisi Glasperlenspielen hitin Echt myytyä yli 150 000 kappaletta.

– Mikosta tekee menestyjän monikin asia, vaikka täällä kotimaassa ei edelleenkään tiedetä hänen kyvyistään. Kilometrejä on takana jo pariltakymmeneltä vuodelta, musiikin tekemistä on siis treenattu riittävästi. 

Kyky keskittyä olennaiseen ja yksinkertaistaa synnyttää ainutlaatuista jälkeä. Mikko pystyy tekemään musiikkia kevyestä popista raskaampaan sarjaan. Säveltämisen ja tuottamisen lisäksi mies kattaa pöydän muille tekijöille jo valmiiksi, luova prosessi lähtee nopeasti käyntiin. Myös sosiaaliset taidot ovat erinomaisesti hanskassa.

Tuomainen kertoo, että töitä on tehty yhdessä vuodesta 2001 lähtien.

– Käytimme kaksi vuotta vientihomman käynnistämiseksi, jona aikana Mikko ei tehnyt mitään muuta. Biisilinna 2008 avasi mahdollisuudet. Tuolloin päätimme Mikon kanssa, että nyt tai ei koskaan. Eräs saksalainen alikustantaja oli vierailemassa Biisilinnassa. Hän etsi uudelle artistilleen tuottajaa ja järjesti biisileirin, jossa oli yksi tuoli vapaana. Mikolla oli valmiudet lähteä pikahälytyksellä. Ensimmäisen hyvin tehdyn työn tuloksena avautui uusia mahdollisuuksia.

Mikko Tamminen kiteyttää, että kustantajalla on keskeinen merkitys hänen menestykselleen.

– Kustantaja on oltava, kun liikutaan kansainvälisillä pelikentillä. Ei itselläni olisi aikaa seurata, kotiutuvatko tekijänoikeuskorvaukset ja menevätkö jaot sopimusten mukaisesti. Kustantajani on myös managerini ja tekee puolestani tuotantosopimukset ja kaiken, mikä liittyy rahaan. Olen tosi tyytyväinen ratkaisuun. Raha on nopein tie huonoihin väleihin ihmisten kanssa. Kun en sekaannu siihen, voin mennä iloisena minne vaan ja olla hyvissä väleissä. Haluan keskittyä siihen, mitä parhaiten osaan. Itse olen koittanut reissata niin paljon kuin mahdollista ja kerätä meitä kaikkia hyödyttäviä kontakteja, niin kirjoittajia, kustantajia kuin levy-

yhtiöihmisiäkin. Näen tämän niin, että kontaktien hommaaminen sekä itsensä kirjoitustilanteisiin hoitaminen ovat isosti myös kirjoittajan vastuulla.

Kurkistus Tuomaisen kristallipalloon

Tuomaisen ennustus on, että pop-musiikin viennissä tuotto monikymmenkertaistuu viidessä vuodessa.

– Kasvu on nopeaa, onnistuminen ruokkii onnistumista. Suomessa ei ehkä vielä tuolloinkaan ole laajamittaista vientiteollisuutta, mutta varmasti meillä on eräänlaisia osaamiskeskittymiä, porukoita, jotka toimivat yhdessä ja pystyvät tekemään Suomesta käsin kokonaisia albumejakin. Joitakin yksittäisiä tekijöitä muuttaa ulkomaille menestymään, Tuomainen arvioi.

– Biisileireille osallistuminen ja myös niiden järjestäminen tulee olemaan entistäkin tärkeämpää. Elements Music järjesti lokakuussa Suomessa biisileirin yhdessä merkittävän amerikkalaisen Island Def Jam -levy-yhtiön kanssa. Yhtiön artisteja ovat mm. Rihanna, Justin Bieber ja Jennifer Lopez. Suomalaisista tekijöistä mukana olivat mm. Stig, myös jo kansainvälistä menestystä nauttinut Risto Asikainen, Jaakko Salovaara ja Teemu Brunila. Biisejä rustattiin kolmen hengen tiimeissä, joissa jokaisessa oli yksi suomalainen. Tämän session tärpeistä ja niiden seurannaisvaikutuksista kuultanee lähitulevaisuudessa.

– Meidän pyrkimyksemme kustantajina on rakentaa Suomeen porukoita, jotka voivat nauttia toistensa menestyksestä ja hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Olemme kuitenkin vielä ruohonjuuritasolla. Music Finlandin arvokkaan työn lisäksi tarvitsemme seuraavat kriittiset 3-5 vuotta kipeästi julkista rahoitusta saadaksemme biisiviennin toimimaan tuottavasti.

Tuomainen toteaa, että biisivienti on volyymibisnes.

– Mitä enemmän volyymiä, sen isommat mahdollisuudet siihen, että joistakin biiseistä tulee suuria hittejä ja tekijöistämme tunnettuja nimiä ja haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisillä musapelikentillä.

Menestys vetää puoleensa menestystä.

Teksti: Eija Hinkkala