Jos olisin poliitikko, olisi tällä vaalilauseella saattanut päästä pitkälle kevään eduskuntavaaleissa. Ja vielä rehellisellä pelillä! Pettyä ei tarvitse, koska mitään ei ole luvattu. Puolueiden vaaliohjelmat, jos niitä ylipäätään on vaivauduttu raapustamaan, on tämän kevään trendin mukaan kirjoitettu niin ympäripyöreällä otteella, että yhdestäkään toteutumattomasta vaalilupauksesta ei ole vaaraa jäädä kiinni.

Kestävyysvaje vaivaa kroonisesti, kilpailukyky heikkenee, sääntelyä täytyy purkaa, ja digitalisointi ratkaisee tehokkuuden ja tuottavuuden ongelmat… ja mikäs se puolue olikaan? Vaikea sanoa, sillä painotuserot ovat hiuksenhienoja. Kevään mittaan kiihtyvät vaalipuheet tuonevat edes hieman helpotusta oman ehdokkaan valintaan.

Muistatteko vielä muutaman vuoden takaisen nostatuksen Luovan Suomen puolesta? Kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyvinvointia ja kilpailukykyä rakennetaan vain ja ainoastaan luovuuden avulla, kulttuurin ja taiteen kansantaloudelliset vaikutukset tunnustaen.

Tänä keväänä vain Vasemmistoliitto on muita tarkemmin kirjannut huolensa taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimeentulosta ja sosiaali- ja eläketurvasta. Joidenkin puolueiden lehdyköissä toki kulttuuri kuuluu kaikille, mutta useimmista ohjelmista sanat luovuus, taide ja kulttuuri on siivottu pois, tekijänoikeuksista puhumattakaan.

Kun valitin asiasta sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle, kansanedustaja Raija Vahasalolle (kok.), hän huudahti, että onhan meillä siellä se kulttuuri; toimintakulttuuri! Huumorinaisia…

Vakavasti ottaen Vahasalo tuskaili ja jopa hämmästeli kulttuuripolitiikan puuttumista oman puolueensa ohjelmasta, ja samoin tekivät monen muunkin puolueen edustajat. Kuka niitä ohjelmia oikein kirjoittaa?

Tapasimme Vahasalon lisäksi useita poliittisia päätöksentekijöitä eduskunnassa ja puoluetoimistoissa, ja haastoimme heidät kommentoimaan Elvis ry:n omia hallitusohjelmatavoitteita.

Tapaamisten yhteydessä tehty pikagallup osoitti, että oikeiden asioiden äärellä olemme: Koska kulttuuripoliittista ohjelmaa ei takataskussa ollut, omat ratkaisuehdotuksemme tuntuivat sopivan puolueelle kuin puolueelle.

Veroaloitteelle ei löytynyt vastustajia: tekijänoikeustulojen tulouttaminen tekijän omalle yritykselle nähtiin todellisena pienten yritysten toimintaedellytysten parannuksena. Eläketurvajärjestelmän puutteet luovien alojen ja itsensätyöllistäjien kohdalla myönnettiin auliisti, poliittista tahtoa asian edistämiseen tuntui löytyvän. Muutkin esityksemme tuntuivat järkeviltä ja toteuttamiskelpoisilta.

Ja sanomattakin on selvää, että kaikki haluavat sivistysvaltioon oikean kulttuuriministerin!

Loistavaa taustatukea saimme opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joka julkaisi helmikuussa omat kulttuuri- ja taidepolitiikkaa koskevat hallitusohjelmatavoitteensa. Iloksemme huomasimme, että lähes kaikki Elvis ry:n tavoitteet olivat sinnekin kirjattuna. Kun vielä Teostokin fokusoi omat tavoitteensa sekä veroaloitteeseen että kannustavan eläketurvan kehittämiseen, on sanomallamme ja tavoitteillamme vahvaa kaikupohjaa!

Siispä, arvoisat elvisläiset: Ääntä kohti! Ja kevättä!

Kaija Kärkinen
Elvisin hallituksen puheenjohtaja