KOLME albumia omaäänistä suomenkielistä indie popia julkaisseen Rebekka Holin laulut syntyvät kotona. Holin luova tila on helsinkiläisen kerrostalohuoneiston olohuone, jonka lattialla on Elina-tädiltä saatu vanha matto. Siinä laulut saavat muotonsa.

Rebekka Holi kertoo saavansa ideoita ollessaan liikkeessä.

”Biisieni inspiraatio ja ideat lähtevät todennäköisimmin liikkeelle ulkona ollessani. Moni biisi on saanut alkunsa bussissa tai junassa. Olen tarkkaillut ihmisiä tilanteissä, joissa en pysty tekemään muuta. Silloin tulee havainnoitua ihmisiä sekä ympäristöä ja pyöriteltyä päässä erinäisiä keloja. Samaa tapahtuu myös liikkuessa kuten juostessa tai kävellessä. Ajatukset lähtevät liikkeelle ja syntyy ideoita. Niiden ympärille voi sitten lähteä rakentamaan biisiä”, Rebekka Holi kertoo.

Fyysisyys on Rebekka Holille tärkeää. Kun hiki nousee pintaan, se stimuloi myös aivoja luoville taajuuksille.

”Joskus ideoita tulee kuntosalilla. Kerran sain idean joululaulusta ja koko biisi tuli päähäni kuntosalilla. Kyseessä on julkaisematon biisi Paimenten tie. On hauskaa, että Raamattuun perustuva biisi on syntynyt rautaa nostellessa.”

KUN ideoita aletaan jalostaa lauluiksi, Holi asettuu matolleen ja antautuu luovuuden vietäväksi.

”Varsinainen työ eli biisin läjään laittaminen tapahtuu yleensä kotona. Minulla on täällä kaikki välineet siihen. Kirjoitan yleensä matolla. Kirjoittamani teksti alkaa nopeasti soida päässäni. Teen äänityksiä ja soitan mukaan pianoa tai kitaraa. Iso osa ajatustyöstä tapahtuu muualla kuin soitinten äärellä. Soittimet ovat työkaluja, joita käytän toteutusvaiheessa.”

Alkiot, joista laulut syntyvät voivat olla lauseita tai sanapareja. Pelkät sanat eivät kuitenkaan riitä, vaan niihin on löydettävä myös tietynlainen oma lähestymistapa.

”Idea on yleensä biisin ydinsisältö. Sen on oltava riittävän väkevä, silloin syntyy tila, jossa aivot pääsevät raksuttamaan. Ajatukset alkavat tiivistyä. Täytyy löytää tietty kulma ja sanat, joilla kerron ajatuksen. Johonkin tiettyyn sanaan tai mielikuvaan voi kasautua paljon merkityksiä.”

Biisin syntyyn tarvitaan laukaiseva tekijä, Holin kielellä ”poretabletti”, joka saattaa tipahtaa lauluntekijän kuvitteelliseen vesilasiin vaikkapa julkisessa liikenteessä.

”Joskus ihmiset ovat niitä poretabletteja. Esimerkiksi kappale Viisas nuori mies syntyi väsyneenä junassa matkalla Käpylästä Helsingin keskustaan. Katseeni jämähti pariskuntaan, joka näytti tosi rennolta ja onnelliselta. Heistä huokui rakkaudellista dynamiikkaa, jokin näkymätön voima piti heitä yhdessä. Tuo näkymä oli niin vahva, että sen ympärille oli helppo kirjoittaa biisi. Saatoin kirjoittaa kännykän muistiinpanoihin jotain. Laitoin idean ylös. Kirjoitan ideoita myös ihan perinteiseen muistikirjaan. Joskus muistikuvat ovat niin voimakkaita, että vaikka en olisi kirjoittanut mitään ylös, niin pystyn palaamaan niihin kotiin tullessa.”

REBEKKA Holin laulut ovat melodisia ja selkeärakenteisia. Biisin lähtökohtana voi olla myös yksittäinen riffi. Kun riffiin tai melodiaan yhdistyvät sanat, syntyy uusia tasoja.

”Biiseissäni on selkeitä melodioita. Koen, että niiden luominen on vahvuuteni. Minulla on aika hyvä musiikillinen mielikuvitus. Yleensä minulla on ensin oltava jokin idea tai sanat. Musiikki tulee siihen mukaan sitten aika luontevasti. Joskus päässäni soi jokin yksinkertainen riffi, joka alkaa pyöriä luuppina. Sitten riffiin tulevat jotkin sanat. Saatan ympätä riffeihin sanallisia ideoita, joita olen jo vähän miettinyt. Joskus tällaiset lauseet saattavat olla vähän huolimattomia, mutta sanat soivat hyvin riffissä.”

MONISSA Rebekka Holin laulussa on lähtökohtana arjessa tehdyt pienet havainnot, joista kasvaa isompia tarinoita. Holin laulujen maailma on äkkiväärä ja jopa sadunomainen. Hän yhdistelee lauluntekijänä hyvinkin arkisia ajatuksia värikkääseen fantasiamaailmaan. Tästä erinomainen esimerkki on vuonna 2025 ilmestyneeltä Vyöry-albumilta löytyvä Tämä kirahvi, jossa kirahvi viilaa kavioitaan huonosti sujuvan polkupyörälläajon takia.

”Kirahvi-homma oli aivan omanlaisensa. Kipuilin silloin tiettyjen kömpelyyksien kanssa. Olin juuri aloittanut opiskelut Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja kohtasin paljon uusia asioita. Kaiken kukkaraksi minulla oli vielä erittäin huono polkupyörä. Lisäksi ajanhallinta on minulle haaste. Huonosta pyörästä tuli tämän kaiken esineellistymä. Keksin sitten metaforan polkupyöräilevästä kirahvista.”

Rebekka Holin sävelmaailmassa on Kate Bushin tuotantoa muistuttavaa runsautta ja mielikuvituksen lentoa. Teksteissä melodioihin erinomaisesti istuvat sanat soljuvat lorumaisen vaivattomasti saaden kuitenkin syviäkin merkityksiä. ”Olen altistunut loruille. Minulle on luettu muun muassa Hanhiemon iloista lipasta, Kirsi Kunnasta ja ihan hirvittävät määrät satuja. Satujen ilmaisutapa ja muotokieli ovat varmaankin siksi ominaisia minulle. Kun biisiä tehdessä sanat alkavat soimaan päässäni, syntyy assosiaatiota. Laitan huomaamattani samalla tavalla soivia sanoja yhteen, mikä voi selittää leikkisiä sanavalintojani.”

BIISIT saavat omia merkityksiä niin Rebekka Holin kuin kuulijankin päässä. On myös mielenkiintoista, miten sanojen merkitykset muuttuvat itse biisintekoprosessin aikana.

”Omatkin tulkintani voivat muuttua biisiä tehdessä. En aina tiedä, mihin tulen päätymään. Sanat ja melodia vaikuttavat toinen toisiinsa. Biisien tekeminen on melko intuitiivista toimintaa. Musiikillinen muoto ja koherenssi ovat minulle tärkeitä. Tässä esimerkiksi J. Karjalainen on inspiroinut minua paljon. Pidän hänen laulujensa minimalistisesta maagisuudesta. Jokin pieni asia voi saada hänen biiseissään yllättäviä merkityksiä.”

Lorujen lisäksi Rebekka Holin taustaan kuuluvat klassisen pianon opinnot, jotka hän aloitti kuusivuotiaana. Murrosikään tullessa klassisen musiikin kurinalainen maailma alkoi tuntua ahtaalta ja sisäinen luova ääni etsi kanavaa päästä ulos.

”Huomasin melko varhaisessa vaiheessa, ettei klassinen pianonsoitto ole vahvuuteni. Se on tarkkuuslaji, jossa koin vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Harrastuneisuuteni ansiosta sormeni kulkevat kuitenkin tarpeeksi hyvin popmusiikin tarpeisiin. Aloitin biisientekemisen 15-vuotiaana ja olen tehnyt biisejä jatkuvasti siitä lähtien. Ensimmäisten biisien tekeminen oli valtava painekattilan purskahdus. Rockmusiikki alkoi kiinnostaa minua. Aloin tehdä omia biisikokeiluja. Ajattelin, että vaikka biiseistäni tulisi niin sanotusti huonoja, niin niiden tekeminen on silti hyvin kiinnostavaa. Rosoisuus kiehtoi minua aidosti ja se oli vapauttavaa.”

Pianon kahleista pääsi irti myös uudella instrumentilla.

”En ollut käynyt kitaratunneilla ja ajattelin, ettei ole väliä osaanko soittaa sitä. Opettelin sointuja. Isä näytti minulle, miten g-duurisointu otetaan. Osasin aluksi soittaa kolme sointua ja loput haeskelin käsikopelolla. En tiennyt mitä kaikki soinnut olivat. Sain 15-vuotiaana joululahjaksi hartaasti toivomani kitaran ja aloin kovalla pokalla tekemään omia biisejä. Osa näistä tekeleistä on jäänyt historiaan.”

Artikkelissa mainitut kappaleet Viisas nuori mies ja Tämä kirahvi on säveltänyt ja sanoittanut Rebekka Holi.