KUTEN kirjoitin edellisessä Akun latauksessani, musiikkialan kokonaisarvo on kasvanut voimakkaasti viime vuosina – mutta kasvu ei ole jakautunut tasaisesti kaikille alan toimijoille. Musiikintekijöiden asema on jäänyt heikommaksi kuin alan yleinen menestys antaisi odottaa.

Osa syistä löytyy lainsäädännöstä.

Suomen Musiikintekijät on Tekijäfoorumin jäsen. Tekijäfoorumin jäsenjärjestöjen juristeista koostuva työvaliokunta on laatinut hallitusvaalitavoitteet vuosille 2027–2031. Ne nostavat esiin konkreettisia muutostarpeita, jotka vaikuttavat suoraan luovan työn tekijöiden arkeen. Alla tiivistys keskeisistä tavoitteista.

AVOIMUUSVELVOITE tulee saada kuntoon. Tekijällä on oikeus saada vuosittain tietoa teostensa hyödyntämisestä. Käytännössä tämä ei toteudu: säännös ei ole pakottava, se kattaa vain osan hyödyntämistavoista, eikä sen laiminlyönnistä seuraa sanktiota.

EU:n DSM-direktiivi edellytti tähän parannusta, mutta implementointi Suomessa jäi tältä osin puutteelliseksi. Avoimuusvelvoitteen tulee olla pakottava, koskea kaikkia hyödyntämistapoja ja ulottua myös maailmanlaajuiseen käyttöön. Tekijälle tulee antaa totuudenmukainen selvitys hyödyntämisestä saatavista tuloista niin kauan kun hyödyntäminen jatkuu. Vain näin hän pystyy arvioimaan, onko hänelle maksettu korvaus oikeassa suhteessa teoksen käyttöön.

ASIANMUKAINEN ja oikeasuhtainen korvaus on tekijänoikeuslaissa tunnistettu, mutta säännös on muotoiltu niin väljästi, ettei se käytännössä tue tekijää neuvottelutilanteessa. Luovan työn tekijä on lähes aina neuvotteluissa heikommassa asemassa, ja tämä epätasapaino heijastuu sopimuksiin ja korvauksiin.

Tavoitteena on, että laki tunnistaa tämän epätasapainon nykyistä selkeämmin ja tukee tekijää korvausneuvotteluissa. Yhtenä konkreettisena välineenä tähän olisi viittaus kollektiivisopimuksiin: korvaus olisi asianmukainen, kun se vastaa vähintään alan yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen tasoa.

RIITOJEN ratkaisuksi sopimuskiistoissa tällä hetkellä tekijän oikeuskeino on yleinen tuomioistuin – prosessi, joka on hidas, kallis ja raskas. Direktiivin edellyttämä vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely puuttuu Suomesta kokonaan.

Tavoitteena on matalan kynnyksen menettely, jonka jälkeen asian voi edelleen viedä yleiseen tuomioistuimeen. Samalla tekijöitä edustaville organisaatioille tulee antaa asiavaltuus edustaa jäseniään näissä menettelyissä.

TEKOÄLYKEHITYS nostaa esiin kysymyksiä, joihin nykyinen lainsäädäntö ei anna vastauksia. Tekijäfoorumin tavoitteena on, että tekijänoikeudellinen suoja säilyy myös tekoälyn aikakaudella, ja että Suomi vaikuttaa asiaan sekä EU-tasolla että kansainvälisissä sopimuksissa.

Tekoäly voi toimia luovan työn apuvälineenä, mutta se ei voi korvata ihmisen luovaa panosta eikä syrjäyttää siitä tekijälle syntyviä oikeuksia.

NÄMÄ tavoitteet koskettavat kaikkia luovan työn tekijöitä. Me Suomen Musiikintekijöissä toivomme, että tulevalla hallituksella on tahtoa viedä ne eteenpäin.

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät