MUSIIKKIALA kukoistaa. Musiikin tekijänoikeuksien globaali arvo saavutti vuonna 2024 kaikkien aikojen ennätyksen: 47,2 miljardia dollaria. Luku on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Silti yhä useampi musiikintekijä kamppailee toimeentulonsa kanssa.

Tämä on modernin musiikkitalouden paradoksi: ala menestyy, mutta he, jotka musiikin luovat, eli säveltävät ja sanoittavat, elävät taloudellisessa epävarmuudessa.

Sekä äänitetuottajien että kustannusyhtiöiden näkymät ovat erinomaiset. Striimaus kasvaa, musiikkia käytetään enemmän kuin milloinkaan. Arvoa luodaan useille toimijoille ympäri maailmaa, mutta nousu ei jakaudu tasaisesti. Levy–yhtiöiden ja artistien tulot ovat kasvaneet sekä suhteellisesti että määrällisesti, musiikkikustantajien osuus on kasvanut määrällisesti. Musiikintekijöiden saama tulo-osuus on todennäköisesti myös kasvanut, mutta samaan aikaan tulot ovat mitä ilmeisimmin hajautuneet entistä useammalle tekijälle.

EPÄVARMA toimeentulo vaikuttaa kaikkeen. Taloudellinen stressi heijastuu hyvinvointiin, jaksamiseen ja lopulta siihen, mitä musiikkia syntyy – tai jää syntymättä. Moni musiikintekijä tasapainottelee sessioiden, projektien ja heti realisoituvien työtulojen välillä. Sosiaaliturva ei tunnista tällaisen työn luonnetta. Työttömyyskorvaus on usein saavuttamattomissa, vaikka tulot tippuisivat nollaan.

Kun musiikkialan kokonaisarvo lähes kaksinkertaistuu vuosikymmenessä, on kysyttävä: miksi tämä kasvu ei näy niiden kukkaroissa, jotka musiikin loivat?

Ratkaisu ei ole mystinen. Tarvitsemme pelisääntöjä, jotka kunnioittavat työn todellista arvoa.

Ensinnäkin korvausten on oltava kohtuullisia. Kun musiikin tekijänoikeuksien arvo on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, alan kasvun tulee näkyä suhteellisena kasvuna myös niiden tuloina, jotka musiikin loivat.

Toiseksi sosiaaliturvan on tunnustettava luovan työn erityisluonne. Musiikintekijöillä tulee olla yhtäläinen oikeus työttömyyskorvaukseen ja sosiaaliturvaan kuin muillakin. Epäsäännöllinen työ ei saa tarkoittaa huonompaa turvaa.

Kolmanneksi tarvitaan läpinäkyvyyttä. Kun musiikintekijät saavat korvauksen, yksittäisen esitys–tai käyttötilanteen arvoa ja korvausten oikeudenmukaisuutta on vaikeaa arvioida.

ALAN kasvu on hienoa. Mutta kasvu ilman oikeudenmukaisuutta on onttoa. Jos haluamme musiikin kukoistavan myös tulevaisuudessa, meidän on huolehdittava niistä, jotka sen luovat.

Investoiminen musiikintekijöihin on investointi musiikkikulttuurimme tulevaisuuteen. Se jos mikä on kestävää taloutta. Ja ennen kaikkea – se on reilua ja oikein.

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty Will Pagen artikkelia Global Value of Music Copyright Hits New All Time High, Nearly Doubling in a Decade to $47.2bn in 2024.