Näin syntyi: Appelsiinipuita aavikkoon

Säv. & San. Haastattelu

Näin syntyi: Appelsiinipuita aavikkoon

APPELSIINIPUITA AAVIKKOON
Säv. Eero Tiikasalo
San. Aarni Varjonen
Ensilevytys: Anneli Saaristo (1992)

AARNI Varjonen sävelsi ja sanoitti parikymppisenä laulun, jolle hän antoi nimeksi Appelsiinipuita aavikkoon. Muutaman esityksen jälkeen laulu jäi lähes kymmeneksi vuodeksi pöytälaatikkoon. Lopulta pelkkä teksti päätyi Eero Tiikasalolle sävellettäväksi, ja syntyi Anneli Saariston levyttämä klassikko.

Varjonen teki tekstin ja oman sävellyksensä kotona Turussa Itäharjun puutaloalueella. Hän muistelee olleensa 22-vuotias ja vuoden olleen 1983.

 

”SOITIN bassoa bändissä, jonka nimi oli Panun pumppu, myöhemmin Suuri kurpitsa. Siihen kuuluivat silloin Riihiluoman veljekset Vesa ja Panu, Juha Tähkämaa ja minä. Vesa ja minä tehtiin biisejä.

Tästä biisistä tuli luonnostaan keskitempoinen iskelmäralli duurissa. Tein sen kitaralla kompaten melko suoraan, ihan vaistolla vaan. Tekstiltään siitä lähti tulemaan rakkauslaulu, jossa iskelmän tyyliin liioitellaan. Kertosäkeessä aloin mennä sfääreihin, jopa gospelmaiseen euforiaan.

Millekään tietylle ihmiselle en tätä kirjoittanut, vaikka olinkin parisuhteessa. Tein inspiraatiosta sekä tarpeesta saada bändille materiaalia. Siihen aikaan asenne jo parikymppisilläkin oli, että laulujen sanoitukset kuvitellaan. Heittäydytään johonkin fiilikseen ja tunnelmaan, josta on jo aika tarkkakin visio päässä.

Loppuun kirjoitin ‘jokin sytytti valon’ enkä ‘sinä sytytit valon’. Näin tulkinta laajeni. Silloin nuorena en halunnut tehdä yksitulkintaisia.

Joillakin paikallisilla keikoilla me sitä esitettiin Vesan laulamana. 1980-luvun puolivälissä jäin pois bändistä lähdettyäni töihin Saloon. Bändi jatkoi Vesan biiseillä ja tuli tunnetuksi nimellä Eurooppa 3.

Teostoon en tätä biisiä ilmoittanut, ja se jäi vuosiksi hyllylle. 1980luvun lopulla aloin saada biisejä läpi Jukka Alihangan kautta, ensimmäisenä Annelille säveltämäni ja sanoittamani Taivaspaikka, joka pääsi Syksyn säveleen 1988. Sitten tutustuin Eero Tiikasaloon, ja hän kyseli tekstejä.”

 

EERO Tiikasalo kertoo säveltäneensä aina valmiiseen tekstiin. Anneli Saariston levyillä on hänen säveltämiään lauluja yhteensä 48. Muille artisteille hän ei ole säveltänyt.

”Saatuani Aarnilta nipun tekstejä tämä innosti eniten. En tiennyt, että hän oli sen jo säveltänyt, eikä hän sitä kertonut.

Sävellän aina ensin kertosäkeen, tämän sävelsin duuriin. Sitten Anneli tuli käymään kämpilläni, ja lauloin kertosäkeen pianolla säestäen. Anneli ihastui siihen ja ehdotti, että säveltäisin säkeistöt molliin.

Mutta kun katsoin tekstiä ja siinä luki ‘lakanat rypistyneet rakkaudesta’, niin eihän sitä voinut mitenkään säveltää molliin, vaan duuria oli senkin oltava. Siinä oli omat kommervenkkinsä, mutta luontevasti sekin silti tuli. Ei niitä väkisin väännetty.

Kotona pianolla säestäen sävelsin, melodia päässä soiden. Myös kitaran kanssa olen lauluja säveltänyt. Kun tein Annelille vuoden 1978 euroviisukarsintoihin Erkki Mäkisen tekstiin Sinun kanssasi, sinua ilman, melodia tuli siten, että otin tekstin mukaan ja lähdin kävelemään.

Kun tehtiin Annelin vuoden 1992 albumille suunnitelluista kappaleista studiolla demoa, Ilpo Murtojärvi soitti kitaraa. Soitin tästä laulusta oman pianodemoni, ja Ilpo kehui sävellystä. Hän pyysi soittamaan uudestaan ja sanoi sitten, että myös teksti on hyvä. Siltä istumalta päätin, että Ilpo on se, joka tämän sovittaa. Ja hienon sovituksen hän tekikin.”


 

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2026

Selaa lehden artikkeleita