Punakynä on usein lauluntekijän paras kaveri. Kun Knipi veti henkselit alkuperäisen kertosäkeen yli ja vaihtoi C-osan kertosäkeeksi, Matkustaja-laulu nousi aivan toiselle tasolle. Yksityistä karsimalla tarinasta tuli universaali.

Knipi eli Zachris Stierncreutz teki ensimmäisen version kotona Laajasalossa:

“Ehkä loppuvuodesta 2001 se syntyi, sävellys ja sanat kitaran kanssa. Siinä oli käytännössä kaikki mitä lopullisessakin, mutta yksi osa oli liikaa.

Myöhemmin hylätty kertsi oli tyyliä ‘isin täytyy nyt mennä’. Se kertoi kotoa lähtemisen vaikeudesta. Olin parivuotiaan pojan isä ja tunsin olevani aina reissussa.

Kun esittelin biisin treenikämpällä, tuottajamme Lasse Kurki muistutti popin historian olevan täynnä lauluja, jotka keikkailevat muusikkoisät ovat kokeneet velvollisuudeksi kirjoittaa lapsistaan. Eli tällainen huonosta omastatunnosta kertova itsetilitys harvemmin vie timanttiseen kärkeen.

Jäin miettimään myös kitaristimme Skelen eli Niklas Variston kommenttia, että sointukiertoni muistutti Iggy Popin vuonna 1997 levyttämää The Passengeria. Mitä jos tämänkin nimi olisi Matkustaja? Mielikuva laulusta alkoi nyt liikkua siihen suuntaan, että perimmältään se kertoo juurettomuudesta.”

”Meni vuosi tai puolitoista ja viimeistelimme uutta albumia Hollolassa. Muiden tehdessä äänityksiä alakerrassa aloin yläkerrassa soitella tätä siinä toivossa, että se vielä ehtisi levylle.

Tapahtui jotain kummaa. Hyppäsin säkeistöstä kertosäkeen yli suoraan C-osaan. Ehkä se oli vahinko, ehkä vaiston ohjaamaa, kun alitajunta oli laulua riittävästi prosessoinut. C-osasta tuli kertsi ja yhtäkkiä koko biisi avautui ihan uudella tavalla.

Juoksin alakertaan innosta puhkuen, että tässä se nyt on. Tämä on paras koskaan tekemäni biisi. ‘Ei ole’, sanoi Lasse, mikä nyt meitä kumpaakin naurattaa.

Kaikki tarvittava oli ollut alusta asti: linja-auto, mies, pysäkit, kipeät asiat, aseman kuulutukset, myös sävellys ja sointukierto. Samoin ne tauot kesken säkeen sekä tiettyjen lopputavujen melismaattinen jakaminen kahdelle sävelelle. Nämäkin tulivat heti ekaan versioon rytmittäessäni sanoja sen mukaan, mikä kuulosti korvaan hyvältä.

Alkuperäisen kertsin saatua lähtöpassit äänitimme biisin mun laulamana saman tien. Se ehdittiin jo masteroidakin, mutta lopulta se jäi pois. Vuoden 2003 Matkustaja-albumille se antoi silti nimen.

Seuraavana vuonna SonyBMG julkaisi Egotripin kokoelmalevyn 20 Suosikkia. Siihen äänitimme uuden version. Mikki Kauste vaihtui laulajaksi, sävellajia nostettiin, tempoa nopeutettiin ja Jarmo Saari teki upeat jousisovitukset.

Kun vuosia myöhemmin Matkustaja-albumista julkaistiin vinyylipainos, siihen tuli bonusbiisiksi se vuoden 2003 levyltä jätetty jo masteroitu versio.”

”Tämä on edelleen tärkein lauluni. Sen tekeminen oli monella tavalla avartava kokemus. Sävellyksessä sointukierto oli uutta ja myös poljento. En osaa nuotteja, mutta jostain luin, että tämän poljento perustuu puolitettuihin tahteihin siten, että 4/4-tahtia seuraa 2/4-tahti.

Sanoittamisessa avartavaa oli etenkin se, että jonkin osan voi jättää pois. Kun alat tehdä biisiä, käy helposti niin, että sulla on päässä jokin mielikuva, mutta et pysty kirjoittamaan sitä puhtaaksi. Matkan varrella mielikuva voi myös muuttua, kun kirkastuu, mistä tämä kappale oikeastaan kertookaan.”

Tekstissä mainitun laulun The Passenger ovat tehneet Iggy Pop ja Ricky Gardiner.