Kappale kuulosti aivan yhdeltä maailman tunnetuimmista hiphop-artisteista. Äänen takana ei kuitenkaan ollut ihminen, vaan kone.

Maaliskuussa 2023 ranskalais-amerikkalainen AllttA-yhtye latasi YouTube-palveluun Savages-nimisen kappaleen. Sen lauluraita oli tekoälysuodattimen avulla saatu kuulostamaan Jay-Z:ltä, yhdeltä genrensä tunnetuimmista tekijöistä.

Suhteellisen tuntemattoman duon kappale sai maailmanlaajuisen huomion ja muodostui yhdeksi monista vedenjakajista, joita tekoälyn saapuminen musiikkimarkkinoille on luonut.

“Olen hyvin tietoinen siitä, että teknologiaa ei voi pysäyttää. Kun pullon henki on vapaana, sitä ei voi enää työntää takaisin”, Jay-Z:n tuottaja ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Young Guru kirjoitti pian Instagramissa.

Musiikkiala jakaa näkemyksen. Generatiivinen eli sisältöä luova tekoäly on täällä, ja sitä on jo koulutettu muusikoiden ja lauluntekijöiden työllä eli erilaisilla äänitteillä ja tallenteilla – ilman lupaa. Näin kone pystyy tuottamaan tutun kuuloista musiikkia nappia painamalla. Nyt kysymys kuuluu, kuinka toimintaa säädellään.

Keskustelu on edennyt nopeasti ja synnyttänyt uusia kysymyksiä. Onko tekoälyn luoma sisältö esimerkiksi uusi, itsenäinen teos, vai ainoastaan jäljitelmä? Entä millä ehdoilla tekoälyn voi antaa hyödyntää musiikintekijöiden työtä? Ja kun musiikkia voi luoda liki ilmaiseksi, mitä se tekee musiikintekijöiden ansioille?

SUOMALAISEN musiikkialan asenteet tekoälyä kohtaan ovat muuttuneet lyhyessä ajassa kielteisemmiksi.

Tekijänoikeusjärjestö Teosto teki ensimmäisen tekoälyä koskevan kyselynsä vuonna 2023. Kysely toistettiin pian uudelleen, ja tammikuussa 2025 järjestö julkaisi uudet tulokset musiikkialalla työskentelevien näkemyksistä ja kokemuksista tekoälyn hyödyntämisestä musiikissa.

Vaikka aikaa kyselyiden välillä oli reilu vuosi, muutos oli selkeä. Ensimmäisessä kyselyssä tunnelma oli vielä odottavainen, mutta nyt uhkakuvat olivat nostaneet päätään, tekijänoikeusjärjestön yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura totesi tiedotteessa tammikuun lopussa.

Tämä näkyy luvuissa. Kielteisesti tai erittäin kielteisesti tekoälyyn musiikinteossa suhtautui 72 prosenttia vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vielä 43 prosenttia vastaajista suhtautui siihen myönteisesti.

Myös vastaajien näkemys tekoälyn tuottamasta sisällöstä oli muuttunut. Vuonna 2023 vastaajista 36 prosenttia oli ollut sitä mieltä, että tekoälyn luoma sisältö voi olla oikeaa taidetta, mutta nyt näin ajatteli enää 13 prosenttia vastaajista.

Toisaalta vastauksissa näkyi realismi. Vuoden 2023 kyselyssä noin puolet vastaajista olisi ollut valmis antamaan musiikkinsa tekoälysovellusten käyttöön korvausta vastaan, kun vuoden 2025 kyselyssä osuus oli noin kaksi kolmannesta.

Kyselyyn vastanneiden musiikintekijöiden suurimmat huolenaiheet kohdistuivat toimeentuloon. 87 prosenttia vastaajista oli huolissaan tekoälyn luomasta epäreilusta kilpailusta, 85 prosenttia musiikin plagioinnista ja 83 prosenttia tulojen vähenemisestä.

Toisaalta kolme neljännestä myös näki tekoälyssä mahdollisuuksia oman työnsä helpottamiseen, esimerkiksi työvaiheita automatisoimalla.

Uutta kyselyssä oli musiikintekijöiden ajatukset heidän tulevaisuudenansioistaan. Neljä viidestä vastaajasta uskoi, että tekoäly oli heikentänyt heidän musiikistaan saamiaan tuloja. Toisaalta lähes viidennes vastaajista uskoi, että tekoäly on parantanut heidän tulojaan, ja että se parantaa niitä viiden vuoden päästä.

TEOSTON toimitusjohtaja Risto Salminen antaa haastattelun tammikuun lopulla, jolloin hän on käynyt Brysselissä tapaamassa muita eurooppalaisia tekijänoikeusjärjestöjä ja kuulemassa digi- ja teknologiakomissaari Henna Virkkusta.

Salmisen puhetapa kertoo paljon siitä, miten teknologia-alaan pyritään vaikuttamaan. Kritiikin rinnalla hän korostaa mahdollisuuksia ja sitä, kuinka luova ala haluaa olla osa ratkaisua ja AI:n kehittämistä.

Toisaalta hän on suorapuheinen kääntöpuolista. Salminen näkee generatiivisessa tekoälyssä potentiaalisen uhan, jos se jatkaa kehittymistään nykyisellä tahdilla. Taloudelliset menetykset voivat pahimmillaan olla mittavia jo 2020-luvun lopulla, hän arvioi.

“Haluan henkilökohtaisesti uskoa siihen, että asiat eivät etene pahimpaan skenaarioon asti, vaan kansainvälisellä edunvalvonnalla pystymme vaikuttamaan asioihin.”

Positiivisten näkökulmien pitäminen mukana on ymmärrettävää, koska tekijänoikeusjärjestöt haluavat päästä neuvottelupöytiin. Tähän mennessä musiikkialan tekoäly-yritykset eivät Salmisen mukaan ole kuitenkaan olleet halukkaita neuvotteluihin. Siksi ratkaisua on haettu raastuvasta.

Yhdysvaltalainen musiikin tekijänoikeusjärjestö RIAA haastoi kesäkuussa 2024 oikeuteen musiikkialan tekoälypalvelut Suno AI:n ja Udion. RIAA:n mukaan palvelut loivat tekijöitä matkivaa musiikkia ilman tarvittavaa lisensointia ja rikkoivat näin tekijänoikeuksia.

Samalle polulle on lähdetty myös Euroopassa. Saksalainen musiikin tekijänoikeusjärjestö GEMA haastoi marraskuussa 2024 oikeuteen ChatGPT-palvelustaan tunnetun Open AI:n ja tammikuussa 2025 Suno AI:n.

Eurooppalainen musiikkiala on Salmisen mukaan varsin yksimielinen vaatimuksistaan. Oikeuksia pitää kunnioittaa esimerkiksi neuvotteluiden, sopimusten ja korvausten maksamisen muodossa. Lisäksi teknologiayhtiöiden pitää kertoa läpinäkyvästi, minkälaisella aineistolla tekoälyä on koulutettu.

“Tässä pitäisi saada aidot neuvottelut toimialan kesken käyntiin, ja jos niitä ei muuten saada, sitä pitäisi ohjata lainsäädännöllä, jotta tekoälytoimijoilla olisi aktiivinen velvollisuus hankkia lisenssi ja huolehtia, että korvauksia maksetaan”, Salminen sanoo.

Nykytiedon valossa toimenpiteille on tarvetta. Generatiivinen tekoäly uhkaa merkittävästi luovan alan tekijöiden toimeentuloa, selviää kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC:n tilaamasta tutkimuksesta.

Joulukuussa 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan musiikintekijät voivat menettää tuloistaan 24 prosenttia – 10 miljardia euroa – vuoteen 2028 mennessä tekoälysisältöjen takia. Samalla teknologiayhtiöt rikastuvat.

MUTTA kun generatiivisella tekoälyllä voi jo luoda tutun kuuloista musiikkia, onko musiikintekijöille enää kysyntää?

Teoston tammikuisessa kyselyssä 64 prosenttia vastanneista musiikintekijöistä uskoi, että tekoälyllä luodut teokset voivat korvata ihmisen luoman musiikin. Osin tämä on totta – mutta osin ei.

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, lauluntekijä Kyösti Salokorpi huomautti blogitekstissään joulukuussa 2022, miten musiikin tekemisen helpottuminen ei ole aiemminkaan korvannut musiikintekijöitä.

“Vaikka kuka tahansa voi periaatteessa tehdä juuri sitä aiemmin pelättyä konemusiikkia omalla puhelimellaan tai läppärillään, menestyneiden tekijöiden kärki on silti pysynyt kovin kapeana”, hän muistutti.

Stig-artistinimellä tunnettu Pasi Siitonen on viime vuosina esiintynyt runsaasti julkisuudessa tekoälyn hyödyntämisen ja kokeilun tiimoilta. Hän on itse kertonut käyttävänsä tekoälyprojektissaan vain murto-osaa teknologian luomista sisällöistä. Ihmistä tarvitaankin edelleen mukaan – ainakin kuratoimaan.

Teoston, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikkikustantajien edunvalvontapäällikkö Iiris Suomelan mukaan generatiivista tekoälyä käytetään jo nyt luomaan taustamusiikkia tilanteisiin, joissa se ei ole pääasiallisen huomion kohteena – esimerkiksi baareihin tai tosi-tv-ohjelmiin.

“Tällainen musiikki on ollut keskeinen osa musiikintekijöiden tulovirtaa. Joillekin se on ollut päätyö, joillekin kohtuullisen tasainen osa tulovirtaa. Jos se katoaa, se vie monelta mahdollisuuden työskennellä tällä alalla ammattimaisesti”, Suomela sanoo.

Hänen mukaansa ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että ihmiset haluaisivat varta vasten kuunnella tekoälyn luomaa musiikkia.

Suomelan mukaan moni päättäjä uskoo, että tekoäly olisi tulevaisuuden haaste, eikä niinkään nykyhetken. Musiikkiala on kuitenkin yksi ensimmäisistä aloista, joilla ihmisiltä on jo hävinnyt toimeentuloa tekoälyn takia, hän huomauttaa. Alalle on ollut haitallista se, että ettei tekoälyn käyttöä ole säännelty kunnolla, eikä valvonta ole ollut riittävää.

“Musiikin käyttäminen ilman korvausta on piratismia. Se on jo nyt laitonta, mutta sen on annettu rehottaa”, Suomela sanoo.

Toisaalta hän näkee, että generatiivista tekoälyä voi käyttää vastuullisesti. Jos tekoälypalvelussa esimerkiksi olisi hankittu luvat sisällön käyttöön, tekijälle maksetaan korvaus ja tiedot tekijänoikeusraportointia varten järjestyvät, toiminta muistuttaisi Suomelan mukaansa esimerkiksi sämpläystä.

“Musiikkia on pitkään tehty niin, että ammennetaan muiden tekemästä työstä. Kukaan vastuullinen tekijä ei kuitenkaan tee sitä ilman, että kunnia ja osuus tuloista menevät sinne minne ne kuuluvat.”

Tekstissä mainittu kappale: Savages (Säv. Sylvain Richard, san. Jason Medeiros)

Lue Teoston tekemä Tekoäly musiikkialalla 2025 -tutkimus.