Elokuussa 20. kerran järjestettävä Etno-Espa  (5.-15.8.2024 Espan lavalla) järjesti Suomen Musiikintekijät ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa biisikilpailun teemalla “Kansanlaulu 2050”. Kilpailukappaleita kerättiin toukokuun ajan. Teokset palkitaan rahapalkinnoilla (1200, 500 ja 300 euroa).

“Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, ja tällä tehtävänannolla halusimme kutkutella osallistujien mielikuvitusta vielä pidemmälle”, kertoo kilpailun ideoinut Etno-Espan perustajajäsen ja hallituksen jäsen, musiikintutkija Riikka Hiltunen. Hiltunen toimi myös raadin puheenjohtajana, muut raatilaiset olivat Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, musiikintekijä ja muusikko Pauliina Lerche sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija, dosentti Risto Blomster. Raati vastaanotti kappaleet anonyymisti.

Kilpailun voittajaksi nousi raatilaisille ennestään tuntemattoman tekijän kappale “Härnähenkien polska”. Kappaleen tekijä on Aleksi Taipale, joka on julkaissut suomenkielistä, kokeellista elektronista poppia artistinimellä Taui ja vaikuttaa myös Teini-ikä-nimisessä bändissä. Taipale ei ole opiskellut kansanmusiikkia, mutta kiinnostus genreen syntyi joitakin vuosia sitten kansantanssiharrastuksen kautta. Kansantanssin kautta hän kertoo oppineensa paljon nykykansanmusiikin monipuolisuudesta. Voittajakappaleen teemoista Taipale kertoo:

“Kertosäkeenä toimiva laulusävelmä säihkyvine sointuineen syntyi ensin. Se tuntui selkeältä, avaralta ja melodiselta. Olen oppinut nauttimaan taiteessa valtavista kontrasteista, ja siihen pyrin tässäkin. Kimaltavan kertosäkeen vastapainoksi halusin takeltelevan, hankalan ja synkeän säkeistön. Sama sanoituksissa: härnähenget, loputon itsekritiikki, minuuden hämärtyminen. Ja kääntöpuolena kertosäkeen sanojen ulottumattomissa oleva toiveikkuus, monologin hiljenemisen tuoma rauha. Näitä teemoja pyrin biisin keinoin tutkimaan.”

Toiseksi tulleen kappaleen takaa löytyi kansanmusiikin kentällä jo hieman tunnetumpi artisti, popkantelettareksi tituleerattu Ida Elina. Ida Elinan kappale “Pohjolan kaiut” on luonnon ja metsien ylistys, jossa äiti muinoin laulaa metsät kasvamaan korkeiksi ja karhut ja sudetkin niitä suojelemaan.

Kolmanneksi tuli juuri ensilevynsä julkaisseen, omien sanojensa mukaan “etnofuturistista antifolkia” tekevän Dänkki Brihan kappale “Marjut”, jossa yhdistellään kalevalamittaista runoa ja räp-estetiikkaa. Tarkemmat tekijätiedot kappaleista ja valintaperusteet voit lukea tiedotteen lopusta.

Voittajakappale avaa juhlavuoden Etno-Espan

Voittajakappale kuullaan livenä Etno-Espan avajaisissa maanantaina 5.8.2024. Avajaisissa esiintyy myös 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä huuliharppusensaatio Sväng, joka on nähty Etno-Espassa viimeksi ensimmäisenä tapahtumavuotena 2005. Tapahtuman päättävä Vilma Jääon puolestaan noussut huikealla draivilla suomalaisten tietoisuuteen sitten edellisen Etno-Espa-keikkansa 2021. Väliin mahtuu mielenkiintoinen ja monipuolinen läpileikkaus tämän päivän kansanmusiikin ja maailmanmusiikin kenttään itkuvirsistä folktronicaan, kolttasaamelaisesta leu’ddista Persian ja Anatolian musiikkikulttuureihin. Lue lisää Etno-Espan ohjelmasta ja artisteista täältä. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Etno-Espan takana on keväällä 2005 perustettu Etno-Espa yhdistys, jossa on jo parinkymmenen vuoden ajan vaikuttanut kulttuurialalla sittemmin moninaisista tehtävistä tutuksi tullut taustajoukko. Lue lisää Etno-Espan historiasta täältä ja täältä.

Etno-Espan avajaiset Espan lavalla maanantaina 5.8.2024

klo 17.00 Kansanlaulu 2050 kisan voittajat palkitaan, livenä voittaja Taui: “Härnähenkien polska”
klo 17.30 Sväng

Kilpailussa palkittavat kappaleet ja palkintoperusteet:

1. ”Härnähenkien polska”. Sävellys, sanoitus, sovitus, tuotanto Aleksi Taipale, artistinimellä Taui

https://open.spotify.com/track/3MS69lico8D1PT1ytyrYPM?si=2twh928JRpCJeoPRwswesg

“Kappale erottui muista musiikillisesti eteenpäin katsovalla otteellaan. Tulevaisuus-teemaa ei ole otettu kirjaimellisesti esimerkiksi lyriikoihin mukaan, vaan kappale onnistuu kuulostamaan freesiltä ja uudenlaiselta ilman erityistä alleviivausta. Vaikka polskan kolmijakoisuus on saanut kappaleessa omintakeisen käsittelyn, rallattelumelodiassa kansanmusiikki on vahvasti läsnä. Härnähenget kiusaavat vähän vinksahtaneella rytmillä, konesoundit narskuvat, tunnelma vaihtelee uhkaavasta kepeään.”

2. ”Pohjolan kaiut”. Säv & san: Ida Elina (Päivi Kujanen). Sovitus: Ida Elina & Tuomas Aukio. Äänitys & miksaus: Tuomas Aukio

https://open.spotify.com/track/4fkfhAt4etPaOrz4jvoJj1?si=KAdusjG7Ti6udO0jknrOXw&context=spotify%3Aalbum%3A3iZgIYxYvwBKNMU98gO1lg

“Keskustelimme jonkin verran, voimmeko nostaa kärkikolmikkoon kappaleen, joka on näinkin perinteinen muodoltaan ja tekstiltään. Tämä on kuitenkin yksi visio tulevaisuudesta, joka voi tietenkin olla myös muuttumaton. Hieno biisi on hieno biisi, ja Ida Elinan tulkinta pysäyttävä.”

3. ”Marjut”. Esittäjä: Dänkki Briha

Säv. Juho Liira, Manu Penttilä
San. Trad. / Juho Liira
Sov. Manu Penttilä, Juho Liira, Matias Kontula
Laulu ja kitarat: Juho Liira
Sähköviulu: Matias Kontula
Syntetisaattorit, ohjelmointi, tuotanto: Manu Penttilä

https://open.spotify.com/track/0k1nwrj8PVqkv67gERm8Hx

“Biisi yhdistää hienosti traditiota ja uutta. Siinä yhdistyy kalevalamittaista vanhaa runoa ja räp-estetiikkaa. Piireissä on Suomiräpin ensitulemisista lähtien puhuttu yhteyksistä kalevalamittaisen runolaulun ja räpin välillä, mutta harvoin kuulee tätä toteutettuna niin maukkaasti kuin tässä esimerkissä, jossa metriikkaa tulee molemmista suunnista.”