The Beatlesilta ilmestyi uusi kappale syksyllä 2023. Now and Then todella on John Lennonin kirjoittama ja esittämä kappale, ja se on saatu kasaan yhtyeen elossa olevien ja haudan takaa musisoivien jäsenien yhteistyöllä – uuden tekoälyteknologian avulla. Mutta vieläkin hämmästyttävämpää on, että ensi syksynäkin Beatlesilta voisi ilmestyä uusi kappale. Ja sitä seuraavana, tai vaikka joka ikinen päivä. Ainakin teknisesti tämä on mahdollista, ja laatu paranee huimaa vauhtia.

Eihän kyseessä toki enää olisi oikea The Beatles, vaan heidän musiikkiaan imitoiva koneoppimisjärjestelmä. Mutta entä jos se tuottaisi kappaleita, joista kuuntelijat löytäisivät kauneutta ja merkityksellisyyttä? Tällainen kokemus syntyisi todennäköisemmin, jos ei paljastettaisi, että kaiken takana on vain kone.

Taidekokemukseen nimittäin kuuluu oleellisesti ajatus siitä, että taiteilijalla on jokin tarkoitusperä teoksen luodessaan. Sitä tekoäly ei voi koskaan saavuttaa. Älyä siinä mielessä kuin me sen käsitämme – taiteesta puhumattakaan – tekoälyllä ei ole.

…

Generatiiviseen tekoälyyn perustuvat sävellysohjelmat toimivat samalla periaatteella kuin laajat kielimallit: ennustavat miten kappale voisi jatkua. Mutta toisin kuin kielellä, musiikilla ei ole semantiikkaa. Sävelillä ei ole merkityksiä samaan tapaan kuin sanoilla on. Toisinaan kielimallit ”hallusinoivat” varmoina faktoina täysin perättömiä väitteitä, ja kuvageneraattoreille tuottaa suuria vaikeuksia niinkin yksinkertaiselta tuntuva seikka, että ihmiskädessä on viisi sormea.

Musiikkia tuottavilla sovelluksilla sen sijaan ei ole vaaraa sortua vastaavanlaisiin virheisiin, koska musiikkia eivät rajoita yhtä tiukat säännöt kuin kieltä tai kuvia. Toisaalta voidaan ajatella, että juuri sääntöjen noudattamisessa tekoäly on vahvoilla, eli siinä mielessä musiikki antaa tekoälylle vielä kovemman pähkinän purtavaksi.

…

Eettiset kysymykset, jotka liittyvät generatiiviseen tekoälyyn, ovat kuitenkin kaikilla luovilla aloilla melko samanlaisia. Tekoäly tulee mullistamaan alat, joilla luodaan jokapäiväistä luovaa sisältöä. Kun yritys ennen järjesti tapahtuman, se palkkasi graafikon hoitamaan ulkoasun, tekstisuunnittelijan tuottamaan sisällön ja säveltäjän luomaan äänitaustan. Tulevaisuuden yritys pääsee paljon halvemmalla, kun yksi ja sama ihminen voi hoitaa koneoppimismallien avulla kaikki kolme tehtävää, jotka ennen vaativat kolmen alan ammattilaisia.

Taideteollisuuden työntekijöille tämä on valtava muutos, eikä kukaan osaa vielä sanoa mitä kenenkin pitäisi opetella. Varmasti ainakin joustavuutta ja avointa mieltä sille missä taiteilijuuden ja teknologian rajat kulkevat.

…

Harrastelijalle tekoäly sen sijaan avaa monia ovia ja tukee luovuutta, koska sen avulla on helppo päästä alkuun. Kuka tahansa voi innostua säveltämään Boomyn avulla, runoilemaan Chat-GPT:llä tai luomaan kuvia DALL-E:n avulla. Harrastus voi tuoda iloa ja kenties rohkaista myös taiteenalojen pariin ilman tekoälyä.

Vapaaseen taiteeseen tekoäly ei vaikuta yhtä suoraviivaisesti – vaikka taidekenttäkään ei säily koskemattomana. Tekoälystä voi parhaimmillaan tulla apuväline, joka esittää olevansa työtoveri. Sen avulla voi tehdä nopeasti aiemmin paljon aikaa vieneitä teknisiä työvaiheita, hakea inspiraatiota ja kokeilla lukemattoman määrän ideoita vaivattomasti.

…

Luovuuteen kuuluu, että pystyy tekemään jotain uutta ja merkityksellistä: taiteessa se voi olla kauneutta tai esimerkiksi joku ajattelemaan laittava, yhteiskunnallisen epäkohdan esiin nostava asia. Tekoäly voi olla taiteilijalle työkalu siinä missä muutkin teknologiat – ja siten osa taideteoksen synnyttänyttä hybridiä systeemiä, jonka tarkoitusperät kuitenkin sanelee ihminen.

Pii Telakivi
Kirjoittaja on käytännöllisen filosofian tutkijatohtori Helsingin yliopistolla.