Seitsemän vai kuusi oikeinVille Virtanen alias Darude on Ilta-Sanomien mukaan saamassa lottovoiton säveltämästään ja levyttämästään Sandstorm-hitistä, joka on keikkunut soittolistojen kärjessä eri puolilla maailmaa (IS 2.4.2001). Lottovoiton lehti odottaa tulevan etenkin ulkomailta tekijänoikeuskorvauksina. Jutussa Ville tosin kertoo, että vielä hän ei ole Teostosta saanut penniäkään.
Jonkinlainen lottovoitto varmaan on tulossa, mutta aika näyttää, vastaako se kuuden vai peräti seitsemän numeron osumaa. Ulkomailta on viime vuodelta lähetetty Teoston asiakkaille tilityksiä yhteensä noin 10,7 miljoonaa markkaa. Ja tällä kakulla on monta jakajaa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 10,8 miljoonaa, joten suunta on loivasti alaspäin eikä ylöspäin.
Useimmissa maailman valtioissa toimii tekijänoikeusseura, jolla on Teoston kanssa vastavuoroisuussopimus. Euroopan maista vain Albania sekä joukko entisen Neuvostoliiton valtioita on tämän järjestelmän ulkopuolella. Niistä Villelle ei siis ole tulossa teostokorvauksia. Muista pitäisi tulla.
Mutta kannattaa muistaa, että Suomessa ja Pohjoismaissa tekijänoikeusseurat ovat tehokkuudeltaan ja toimivuudeltaan maailman huippuluokkaa, mutta muualla kehitys ei ole yhtä pitkällä. Perinteisesti on ollut niin, että mitä etelämmäksi mennään, sitä suurempia aukkoja seurojen perinnässä ja etenkin tilittämisessä on. Esimerkiksi Vexi Salmi on kertonut, että vaikka Surun pyyhit silmistäni oli Kreikassa aikanaan melkoinen radiohitti, ei sieltä korvauksia tullut nimeksikään.
Tilitykset tulevat ulkomailta myös vaihtelevalla viiveellä. Viime vuonna Teostoon saapunut raha voi olla peräisin kyseisessä maassa edellisenä tai jopa sitä edellisenä vuonna tapahtuneista soitoista. Jostakin seurasta voi tulla samana vuonna useamman vuoden korvauksia ja jonain vuonna ei vastaavasti tule mitään.
Tämän vuoksi voidaan vasta muutaman vuoden aikajänteellä nähdä, mihin suuntaan ulkomaisten tilitysten käyrä pysyvämmin osoittaa. Ellei se lähivuosina ala selvästi nousta, selityksenä voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:
- suomalaisen musiikin maailmanmenestystä on vahvasti liioiteltu
- ulkomaisten seurojen radiotilitykset perustuvat otantaan, jossa suomalaisilla teoksilla on ollut ”huono tuuri”
- muilla seuroilla on tilitysjärjestelmissään kulttuuripolitiikkaa joka ohjaa osan tulovirroista ns. arvokkaammalle musiikille
- osa seuroista vetää kotiinpäin eli suosii oman maan tekijöitä ja kustantajia
- diskoissa soitettua musiikkia ei raportoida vaan siitä perityt korvaukset tilitetään muilla perusteilla.
Mitä tilitysten sisältämään kulttuuripolitiikkaan tulee, Teostolla on siinäkin suhteessa pussissaan puhtaat jauhot jopa muihin pohjoismaisiin seuroihin verrattuna. Ruotsissa ja Norjassa on edelleen genre-järjestelmä, joka suosii ns. vakavaa musiikkia. Tanskassa vastaavaa suosimista harjoitetaan teoksen pituuden perusteella.
Teostossa kehitys on kulkenut juuri oikeaan suuntaan eli kohti ns. ”markka sisään, markka ulos” -periaatetta. Genre-järjestelmästä meillä luovuttiin jo 90-luvun alkupuolella.
Yksi Teoston tehtävä on tietysti pitää huolta siitä, että suomalaiset tekijät ja kustantajat saavat myös ulkomailta kaikki ne korvaukset, joita kunkin maan seuralle heidän teostensa soittamisesta maksetaan. Tässä työläässä tehtävässä heidän kannattaa olla Teoston apuna esimerkiksi siten, että he aktiivisesti peräänkuuluttavat Teoston kautta korvauksia niistä esityksistä, jotka heillä on tiedossa. Jos itse tekee kiertueen ulkomailla, kannattaa kiertueen jälkeen lähettää Teostoon kirjallista ”todistusaineistoa” kuten lehtileikkeitä, keikkajulisteita, päivämääriä ja järjestäjien yhteystietoja. Teostolla on myös erillinen ulkomaan esitysilmoituslomake. Teosto voi sitten lähettää valvontapyyntöjä kyseisiin seuroihin.
Musiikin tekijänoikeuskorvauksia perii ja tilittää Teoston lisäksi myös Gramex, jonka asiakkaina ovat musiikin esittäjät ja tuottajat. Suomen Gramex toimii sekin tehokkaasti, mutta ulkomailla tilanne on vielä paljon kirjavampi kuin teostoillla. Yksittäisen suomalaisen artistin korvaukset saadaan tällä hetkellä Ruotsista ja Tanskasta. Myös saksalaisen järjestön kanssa tehty sopimus mahdollistaa tämän ja seuraava sopimuskumppani lienee Hollanti. Niihin maihin, joista suomalaiset eivät saa korvauksia, ei myöskään Suomen Gramex lähetä rahaa, vaan vastaavat näiden maiden esittäjien ja tuottajien musiikista täällä perityt korvaukset käytetään Suomessa ESEK:n (Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus) kautta jaettavaan äänite- ym. tukeen.
Ruotsin Stim (Teoston sisarseura) kertoi äskettäin, että vuonna 2000 sen asiakkaat ensimmäistä kertaa saivat ulkomailta enemmän tekijänoikeuskorvauksia (noin 60 milj. mk) kuin mitä Stim tilitti ulkomaille (noin 58 milj.mk). Teoston vaihtotase sen sijaan on vielä kaukana plusmerkkisestä sillä vuonna 1999 ulkomaille lähetettiin lähes 70 miljoonaa.
Kaikki tässä kirjoitettu koskee siis musiikin esittämisestä (ja äänilevyjen soittamisesta) perittyjä korvauksia. Esityskorvausten lisäksi tekijät saavat Teosto/NCB:stä äänitteiden myyntiin perustuvia tallennekorvauksia. Niitä Sandstorm on tuonut ja tuo Ville Virtaselle juuri sen mukaisesti, mitä levyjä on eri maissa myyty. Samoin Darude saa tietysti levytyssopimuksen mukaiset rojaltit. Ehkä jonkinlainen lottovoitto tuleekin nimenomaan levymyynnistä.
Mutta lottovoittokaan ei riitä loppuiäksi, jos verottaja kahmaisee siitä leijonanosan. Sen vuoksi tekijänoikeuskorvausten verotuksessa olisi siirryttävä pääomaverotukseen myös elossa olevien tekijöiden kohdalla. Silloin toteutuisi paremmin myös tekijänoikeuden tarkoitus: luovan työn edellytysten turvaaminen.
teksti: Martti Heikkilä
piirros: Vesa Huhtala