Elvis ry:n Octoberfestin paneelikeskustelun otsikko “Musiikki On – Tekijä Out” kuvaa tekijöiden tunnelmia juuri nyt. Piratismin ohella huoleksi on tullut se, että laillinenkin verkkojakelu tuo tekijöille vain murusia. Latausmyynnissä levy-yhtiöiden osuus on usein noin kymmenkertainen tekijöiden siivuun verrattuna.
Nokia markkinoi uusia musiikkipalvelujaan sillä, että puhelimen hintaan sisältyy järjetön määrä musiikkia. Mutta tekijöiden sentit uhkaavat tästäkin kakusta jäädä järjettömän pieniksi.
Kadehdittava ei toki ole pienten kotimaisten levy-yhtiöidenkään tilanne. Kuvaavaa tämän hetken rakenteille on verkkopalvelu Spotify, jonka arvon on laskettu nousseen jo satoihin miljooniin euroihin. Maailman neljä suurta levy-yhtiötä omistavat siitä 18 prosenttia ja kukin on saanut siivunsa 10.000 eurolla. Moni epäilee, että yhtiöt ovat antaneet musiikkinsa palveluun saadakseen hyödyn omistuksensa arvonnoususta. Pienille levy-yhtiöille Spotifyn osakkeita ei ole tarjottu tekijöistä puhumattakaan.
Synkkyyden keskellä tekijät voivat lohduttautua sillä, että edelleen tekijänoikeuslaki antaa heille teoksiinsa yksinomaisen määräysvallan. Sen turvin tekijöillä on halutessaan mahdollisuus ryhtyä suosimaan sellaisia musiikkipalveluja, joissa on jokin kohtuus tekijänkin kannalta. Sama mahdollisuus on musiikin kuuntelijoilla.
Martti Heikkilä