On kuultu, että Yleisradio on kaupallisten ”kilpailijoidensa” tapaan hakemassa tulosta toiminnoilleen vähentämällä kuluja henkilöstön määrää supistamalla. Vähentäminen kohdistuu tiettävästi ohjelmia toimittaviin henkilöihin, sillä tekniikanhan tulee toimia ja uudistua. Erilaiset soittolistat ja ”formaatit” ovat edelleen yleistymässä. Näihin aikoihin saakka yöllä Radio Suomessa lähetetyissä ohjelmissa toimittajat saivat vielä itse vaikuttaa musiikkivalintoihin, mutta nyt ilmeisesti näissäkin ohjelmissa soitettava musiikki tullaan ennalta määrittelemään. Myös sunnuntaiaamuisin Radio Suomen ohjelmistossa olevan suositun iskelmäohjelman tulevaisuus lienee uhattuna.
jussi Yleisradio on mielestäni käsittänyt täysin väärin asemansa ryhtyessään omien kanaviensa keskeiseen kilpailuun sekä kilpailuun kaupallisten asemien kanssa tietyn tyyppisten kuulijoiden suosiosta. Tällä menetelmällä kaikilta kanavilta tulee saman laista musiikkia ja tarpeeksi pitkälle vietynä kaikki soittavat lopulta samaa sävelmää. Joka tapauksessa on korvin kuultavissa ilman suurempia tutkimuksiakin, että sähköisissä viestimissä soitetun musiikin kirjo on jatkuvasti supistumassa. Jokin aika sitten lanseerattu sana ”sisällöntuottaja” tarkoittanee Yleisradiossa henkilöä ja tahoa joka taltioi ohjelmajohdon määrittämiä muutamia musiikkiteoksia tietokoneen kovalevylle, josta ne sitten ennakko-ohjelman mukaisesti soivat radio-ohjelmissa. Toimittajille jää sitten tehtäväksi lukea ilmeisen vajavaiset teostiedot. Nekin luetaan yleensä sävelmän soidessa alku ja/tai loppusoiton päälle.
Toivottavasti nämä kuulopuheet ovat vain kuulopuheita ja todellisuudessa Yleisradio kiinnittää lisää ammattitaitoista henkilökuntaa monipuolisia ohjelmia toimittamaan huolehtien musiikkitarjonnasta koko kirjossaan kuulijoilleen. Jos näin on, niin toivotan täydestä sydämestäni onnea 75-vuotiaalle Suomen Yleisradiolle!
Myös Teosto on täyttämässä 75 vuotta, tosin vasta vuonna 2003, mutta jo nyt se on juhlan kunniaksi teettänyt ja julkaissut tutkimuksen ”Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellinen asema Suomessa”. Tutkimuksen on toteuttanut Turun kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva Mediaryhmä. Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, jossa vastaukset koskevat vuosien 1999 ja 2000 tulotietoja. Tutkimus on jaoteltu kevyeen ja vakavaan musiikkiin niin, että jo ryhmien kysymyslomakkeet ovat toisistaan poikkeavat. Tutkimus on varsin monitahoinen ja todennäköisesti sitä tullaan myös lukemaan ja tulkitsemaan monin tavoin. Oletettavasti kiistattomin tutkimuksen tulos on, että keskimäärin Suomessa musiikkia tekee keski-ikäinen, taikka oikeastaan jo vanheneva mies. Taidanpa kerrankin kuulua enemmistöön.
Miellyttävää kesäkautta toivottaen
Jussi