Luova talous ja moninaisuus
kuva: Aki Paavola
Luova talous on luovan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä. Tämän ajatuksen julkisti muutama vuosi sitten taide- ja taiteilijapoliittinen toimikunta. Samoja käsitteitä käyttää myös filosofi Pekka Himanen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle laatimassaan raportissa, jossa käsitellään suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämistä. Himanen nostaa informaatioteknologian, kulttuurin ja hyvin-vointialan luovan talouden menestystekijöiksi.
Richard Florida, joka on tämän hetken siteeratuimpia kansainvälisiä nimiä luovaa taloutta koskevassa keskustelussa, väittää, että yritykset seuraavat luovia ihmisiä, jotka puolestaan etsiytyvät toisten luovien ihmisten seuraan. Floridan näkemys on haasteellinen, sillä hän korostaa painokkaasti kulttuurisen moninaisuuden ja suvaitsevaisuuden merkitystä. Luovat ihmiset hakeutuvat arvo-ilmastoltaan avariin ja kulttuurisesti moni-ilmeisiin paikkoihin. Tässä suhteessa suomalaisessa yhteiskunnassa on kehittämistä. Sen osoittaa 15 maan vertailututkimus (R. Florida & I. Tinagli), jossa Suomi menestyi mainiosti koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen tason suhteen, mutta huonommin, kun mitattiin arvo- ja asenneilmastoa sekä itseilmaisua sen yhtenä osatekijänä.
Yksi luovan talouden osa-alueista on kulttuurivienti, joka suomalaisessa musiikkiteollisuudessa on juuri nyt kiinnostavassa vaiheessa. Suomalainen klassinen musiikki on menestynyt maailmalla jo kauan, ja jazzmusiikki on kansainvälistä huippuluokkaa. Tuoreimmat esimerkit onnistuneesta kulttuuriviennistä edustavat puolestaan pop- ja rockmusiikkia. Kansainväliset menestystarinat vaikuttavat myönteisesti niin toimialan kokonaiskehitykseen kuin musiikkitoimialaa laajempaan teollisuussektoriinkin.
Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisen Kulttuurivienti-hankkeen keväällä julkaistussa raportissa mainitaan suomalaisen musiikkitoimialan vahvuuksina mm. korkeatasoinen musiikkikoulutus ja -opetus, korkea taiteellinen ja tekninen osaaminen sekä suomalaisen kevyen musiikin monipuolinen kirjo. Mahdollisina uhkina mainitaan mm. musiikkitarjonnan yksipuolistuminen ja varsinkin kevyen musiikin lajiston kapeneminen.
Vahvuuksia hyödyntämällä uhkat on mahdollista torjua: koulutuksella, osaamisella sekä lajiston kirjon ylläpitämisellä voidaan välttää tarjonnan yksipuolistuminen ja lajiston kapeneminen. Kulttuurinen moninaisuus synnyttää myös vertailututkimuksessa kaivattua suvaitsevaisempaa arvo- ja asenneilmastoa, joka osaltaan helpottaa taiteellista itseilmaisua.
Luova talous ei ole mahdollista ilman luovia ihmisiä. Luovuus ei myöskään tapahdu valtiollisilla päätöksillä, mutta valtio voi olla mukana tekemässä luovuudelle edellytyksiä ja puitteita. Luovan talouden teema on vahvasti esillä nykyisessä kulttuuripolitiikassa. Samalla kulttuuripolitiikan tehtävä on turvata yhteiskunnan luovimman ytimen, taiteellisen työskentelyn, edellytykset. Panostukset kulttuurivientiin eivät saa heikentää kulttuurituotannon perusedellytyksiä, joiden avulla taataan kulttuurituotannon korkea laatu ja monimuotoisuus.
Tanja Karpela
Kulttuuriministeri