Kansainvälisesti kaikkein tunnetuimman elokuvan, Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä, menestys ei kuitenkaan riittänyt nostamaan leffan soundtrack-biisejä listojen kärkeen. Omaa tietään kulkeva ohjaaja halusi omaa tietään kulkevan musiikintekijän. Menestys tulee jos on tullakseen, eikä trendien perässä kannata heilua, jos jotain tehdään tosissaan.
Lauluntekijä Marko Haaviston parhaat kulkurivuodet ovat jo takanapäin – nyt on vaimo, rivitalon pätkä ja kaksi lasta – mutta lauluissa elää ajaton paholaisen kanssa diilin tehnyt soittajakulkuri, joka voisi taittaa taivalta yhtä hyvin Mississipin mutkassa kuin Säynäjärvelläkin. Siinä hengessä liikutaan myös Marko Haaviston ja Poutahaukkojen uusimmalla levyllä Kunpa tietäisit.
Juuret tiukasti perinteessä
– Ai että vanhaa tyyliä? Enpä tiedä, se on vaan meidän tapa tehdä musiikkia. Tyyli on ajatonta, mutta nykysoundeilla toteutettuna.
Kunpa tietäisit on Poutahaukkojen neljäs CD ja sen ovat tuottaneet Olli Haavisto ja Pekka Aarnio. Edellinen CD Lamppu palaa oli myös Ollin tuottama.
– Yhteistyö Ollin ja Pekan kanssa on ollut erittäin hedelmällistä, ja työskentelyssä on ollut molemmin puolin todella hyvä fiilis, Pekkahan on tuttu jo 17 vuoden takaa.
– Uusi levy ei ole teeman ympärille tehty, mutta silti yhdenlainen kokonaisuus. Tekstit esimerkiksi ovat paljolti minä-muodossa. Taustalta kuuluuvat varmasti sekä amerikkalaiset että suomalaiset juuret; yhtä hyvin Elvis ja Johnny Cash kuin Tapsa Rautavaarakin. Raja-aitoja en ole koskaan kunnioittanut, musiikki joko muuttuu tai sitten ei.
Baddingin ja Kaurismäen vaikutusta ei voi sivuuttaa
Vaikka Marko Haavisto ja Poutahaukat esiintyivätkin elokuvassa Mies vailla menneisyyttä, ei Marko itse sitä ole. Badding Rockers levytti ja kiersi Suomea aikanaan ahkerasti, mutta itse mestarin poismeno aiheutti väärinkäsityksiä.
– Baddingin merkitys bändillemme oli todella suuri, ja olimme toimineet pitkään jo hänen eläessään. Silloin ensimmäinen singlekin tehtiin, mutta poismenon jälkeen meitä syytettiin ruumiinryöstöstä. Pidän sitä aika kohtuuttomana, koska lähtökohtamme olivat vilpittömät, teilaaminen harmittaa vieläkin.
– Aki Kaurismäen uusista suunnitelmista ei ole mitään tietoa. Meille Mies vailla menneisyyttä toi tietysti runsaasti tunnettavuutta, uusia kuulijoita ja tiheää ulkomaankeikkailua. Saksa, Belgia, Japani, Italia ja Kreikka ovat olleet reissujen kohteena. Keikkaohjelmistomme on pääasiassa suomenkielistä, mutta mukana on vähän Elvistä ja Chuck Berryäkin. Ei musiikki ole kielestä kiinni. Englanninkieliset tekstit saattavat silti tulla ajankohtaisiksi jossain vaiheessa.
Laulua ei tarvitse selitellä
Marko Haaviston tuotanto kulkee ikuisen rakkausteeman ja soittavan kulkurin elämän välimaastossa. Laulut kuulostavat aika eletyiltä ja henkilökohtaisilta. Miten muut artistit ovat tulkinneet Markon tuotantoa?- Teen biisejä muille vähän hitaasti, mutta kyllä se kiinnostaa. Viime aikoina mm. Taivalkunta Beat ja Topi Sorsakoski ovat levyttäneet laulujani, ja Topille kirjoittaminen olikin helppoa. Henkilökohtaisuus on varmaan jonkinlainen este, mutta näyttävät ne istuvan muillekin. Hion koko ajan ammattitaitoani, jotta laulut istuisivat toisen esittäjän suuhun. Välttämättä en lauluissani kerro omasta elämästäni, mutta on siellä mukana totuuksiakin. Laulun taika menee kuitenkin pilalle, jos sitä alkaa liikaa selittelemään.
– En odottele inspiraatiota, vaan istun työhuoneessani yleensä aamusta iltapäivään ja sävellän. Kun laulu alkaa muotoutua, käy helposti niin, että aika ja paikka häipyvät taka-alalle, ja alitajunta tekee tarinaa. Sävellän parhaiten kitaran avulla, mutta basistin luonteeni vuoksi pärjään muusikkona paremmin neljän kielen kanssa.
Poutahaukkojen taival jatkuu
– Keikkoja ei kai koskaan ole sopivasti, mutta pakko on sanoa, että enemmänkin voisi olla. Niille monille, jotka ovat kysyneet bändimme nimen alkuperää, voin kertoa, että olen kuullut sen ensimmäisen kerran mummini suusta. Poutahaukalla tarkoitetaan lokoisaa mieshenkilöä, joka paistattelee mieluummin päivää työnteon sijasta, eikä välttämättä isommin sylje lasiin.
– Tiettävästi termi on peräisin Aleksis Kiven Nummisuutareista, jossa sadatellaan: ”Sinä senkin poutahaukka.” Termi joko kuvaa tai sitten ei kuvaa omaa soittajan elämäämme.