Tämän palstan nimi velvoittaa kertomaan kuulumisia johtokunnan työstä. Kollegani Jorma Toiviainen lähestyi aihetta edellisessä Selvis-numerossa omasta mielestään noviisin vinkkelistä. No, Jormahan on oikeasti vanha konkari, mutta hänelle sallittakoon vaatimattomuus tuossa yhteydessä. Oma näkökulmani ulottuu jo vuosien mittaiseen johtokuntatyöhön, mutta tiettyä noviisin nöyryyttä monimutkaisten asioiden edessä koen edelleen itsekin.
Mitä me sitten siellä johtokunnassa puuhaamme? Pyrin valaisemaan asiaa kokolailla yleiseltä kantilta, sillä ajatukseni on, että tällä palstalla jatkossa on mukavampi mennä yksityiskohtiin, kunhan piirrellään ensin pakolliset isommat puitteet. TEOSTOn sääntöjen mukaan johtokunnan tehtävänä on mm. (oma tiivistelmäni) : -edustaa yhdistystä, johtaa luovaa säveltaidetta edistävää yleistä toimintaa yhdistyksen piirissä, vastata sen taloudesta ja valvoa toimiston toimintaa.
Johtokunta on vastuullinen yhdistyksen jäsenistölle, joka jäsenkokouspäätöksillään kontrolloi kaikkea yhdistyksen toimintaa. Käytännössä tämä kontrollointi tapahtuu useimmiten TEOSTOn kevätkokouksessa, joka ottaa kantaa sekä tilinpäätökseen ja siinä yhteydessä vastuuvapauden myöntämiseen johtokunnalle, että budjettiin ja toimintasuunnitelmaan (viimeksimainitut on nyt siirretty syyskokoukseen). Eli nämä ovat johtokunnan puitteet jäsenistöön ja sitä kautta koko yhdistyksen toimintaan nähden.
Voidaan sanoa, että johtokunnan työn punaisena lankana on TEOSTOn asiakkaita koskettavien ratkaisujen tekeminen. Asiakkaita on kahdenlaisia: oikeudenhaltija-asiakkaita (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat) ja käyttäjäasiakkaita (mm. musiikkitilaisuuksien järjestäjät, radio- ja TV-yhtiöt jne. eli ne, joita TEOSTO laskuttaa lisensioimansa musiikin esittämisestä). Useat johtokuntaa työllistävät asiat voitaneen karkeasti sijoittaa kahteen laariin: keskinäiset intressit ja yhteiset intressit.
Tyypillisiin ensinmainitun laarin asioihin kuuluu olennaisesti taustajärjestöjen ( ELVIS, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ) kannanottojen huomioiminen. Esimerkki: taannoinen tilitysuudistus ja hiljattain toteutettu jakosäännön muuttaminen. Kummatkin pitkään ja hartaasti järjestötasolla väännettyjä ratkaisuja. Jälkimmäisen laarin aihesisältö koostuu asioista, jotka edellyttävät yhtenäistä rintamaa kaikkien oikeudenhaltija-asiakkaiden keskuudessa. Esimerkki: muuttuva kansainvälinen kilpailuasetelma sekä siihen liittyvä lainsäädäntökoukerointi asettaa meidät kaikki tilanteeseen, jossa syntyy pakottava tarve yhdistää voimat ”yhteisen uhan” edessä.
Tämä riittäköön aiheesta tällä erää sulateltavaksi, kunhan vielä lisään , että asioihin perehtyäkseen johtokunta saa merkittävää”virka-apua” TEOSTON toimistolta, jonka uuttera väki tuottaa tarpeellisen aineiston (A-nelosia) päätöksenteollemme pohjaksi, mistä kiitos heille!
Ai niin, mitä tuo kirjoitukseni otsikko sitten kertoo? Näinhän useille meistä käy kun annamme vähän pikkusormea tyrkylle. Omalla kohdallani tuo yläraajan rivakka luovutusprosessi alkoi v. 1986, jolloin sain kunnian tulla valituksi ELVIS-johtokuntaan. Eikä aikaakaan, päästyäni ensin vähän sisälle asioihin, sain havaita vauhdin kiihtyessä pian olevani jos jonkinmoisen työryhmän ja komitean utelias tulokas sekä loppujen lopuksi sitten v.-90 vuosikokouksen siunauksella myös TEOSTOn johtokunnan jäsen. Alamme yhteisten asioiden hoito on siten ollut minulle arkipäivää (ja monesti juhlaakin) noin kolmentoista vuoden ajan. Eli koko käsi meni…
Eero Lupari