Koulutuksesta kasvua biisivientiin! – Suomen Musiikintekijöiden tutkimus
Suomalainen musiikintekijäkoulutus ei vielä anna riittäviä valmiuksia kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen. Me kerromme, mitä muutoksia tarvitaan ja miksi.
Taustaa
Suomen Musiikintekijät käynnisti syyskuussa 2022 tutkimushankkeen, jolla kartoitettiin musiikintekemisen koulutuksen nykytilaa Suomessa. Tavoite oli tunnistaa kehityskohteita koulutuksen rakenteissa, sisällöissä ja saavutettavuudessa.
Erityisesti tarkasteltiin koulutusten antamia valmiuksia työskentelyyn musiikintekijänä kansainvälisellä kentällä.
Tutkimuksen taustalla ovat Music Finlandin julkaiseman Biisiviennin vision koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet.
Tutkimuksen toteutti FT, erikoistutkija Riikka Hiltunen.
Tutkimusmenetelmä
Erikoistutkija FT Riikka Hiltunen hyödynsi aikaisempia tutkimuksia ja raportteja sekä selvitystä varten kerättyä aineistoa.
Raporttia varten käytiin läpi opetussuunnitelmatekstejä, kattojärjestöjen omia kyselyjä, aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä sekä erilaisia oppilaitosten materiaaleja.
Lisäksi kerättiin laadullista haastattelu- ja kyselyaineistoa syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana.
Tutkija teki kaikkiaan 18 haastattelua, joukossa koulutusohjelmien vastaavia, katto-organisaatioiden edustajia ja muita asiantuntijoita.
Tutkija analysoi haastattelu- ja kyselyaineiston laadullisen sisällönanalyysin menetelmin, pyrkien pikemminkin tunnistamaan yksittäisiäkin teemoja, haasteita ja kehityskohteita kuin löytämään voimakkaasti yleistettävissä olevia tekijöitä.
Tutkimuksen johtopäätökset
Kansainvälistymisessä on potentiaalia
Popmusiikin teosvienti on kasvanut vuodesta 2006 lähtien (2010: 28 biisiä* > 2022: 126 biisiä).
Kansainvälisiä julkaisuja saaneiden suomalaisten musiikintekijöiden määrä on noussut huimasti (2010: 20 tekijää* > 2022: 180 tekijää).
Tekijänoikeudet on ainoa musiikkiviennin alue, joka kasvoi Suomessa myös pandemia-aikana.
Korona-aika vähensi musiikkialalle hakeutuvien määrää muualla paitsi musiikintekijälinjoilla.
Teoston asiakkaista ja biisiviennin parissa menestyneistä vain reilu viidennes on naisia.
Maahanmuuttaja-taustaisten osuus musiikintekijäkoulutuksiin hakeutuvista on pieni.
Miten kasvattaa musiikintekijöiden ammattikunnan volyymia ja monimuotoisuutta?
Kitketään musiikinteon sukupuolittuneisuutta jo taiteen perusopetuksesta lähtien.
Lisätään taiteen perusopetuksen saavutettavuutta entisestään.
Varmistetaan, että musiikinteon ammatillinen koulutus näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona kaikille väestöryhmille.
Varmistetaan, että taiteen perusopetuksessa toimivilla pedagogeilla on valmiudet opettaa musiikin tekemistä ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen.
Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.
rohkeutta ja itsetuntoa
sosiaalisia taitoja
kykyä verkostoitua
“omaa juttua” tekijänä
englannin kielen taitoa
urasuunnittelua
popmusiikin historiatuntemusta.
Miten ammatillinen koulutus voisi antaa paremmat valmiudet kansainväliseen uraan?
Luodaan opiskelijoille mahdollisuuksia verkoistoitua kansainvälisesti.
Vaalitaan omaperäisyyttä ja kannustetaan persoonalliseen musiikilliseen ilmaisuun.
Huolehditaan kouluttajien valmiuksista opettaa modernin popin ja elektronisen musiikin tekemistä sekä englanniksi sanoittamista.
Opetetaan bisnestaitoja ja urasuunnittelua.
Lisätään joustavuutta opetussuunnitelmiin.
Suhtaudutaan kansainvälistymiseen potentiaalisena mahdollisuutena ja ammattilaisuuden näkymänä.
Eri maiden musiikkimarkkinoissa ja -trendeissä on isoja eroja.
Moni musiikintekijä haluaa aloittaa uransa kansainvälisillä markkinoilla ilman, että hankkii ensin menestystä Suomessa.
Miten musiikintekijöiden ammatillinen koulutus pysyy kehityksessä mukana?
Palkataan oppilaitoksiin kansainvälisen toiminnan koordinaattoreita.
Lisätään oppilaitosten rahallisia resursseja, jotta opetus ei jää jälkeen musiikkiteknologian kehityksestä ja kansainvälisten musiikkimarkkinoiden vaatimuksista.
Vahvistetaan oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Vahvistetaan toimialan ja oppilaitosten yhteistyötä.
Lisätään rahoituksen ennakoitavuutta.
Kitketään sukupuolittuneisuutta ja lisätään saavutettavuutta.
Varmistetaan rahoituksen ennakoitavuutta.
Huolehditaan kouluttajien valmiuksista.
Huomioidaan, että vaadittavat valmiudet ovat muitakin kuin musiikillisia.
Muutetaan asennetta toimialan ja koulutuksen välillä.